Petri Järveläinen otti kantaa uskonnonopetuksen käytännön muuttamiseksi (SS 15.1.). Hänen mielestään yhteisestä uskontojen ja katsomusten oppiaineesta hyötyisivät kaikki.
Nykyinen järjestelmä ottaa rakentavasti huomioon vähemmistöt. USKOT-foorumin jäsenyhteisöt (kristilliset, juutalaiset ja islam) eivät kannata kaikille yhteistä oppiainetta, koska vähemmistöt jäisivät ilman aidosti asiantuntevaa tukea suunnitelluissa malleissa.
VUONNA 2016 Itä-Suomen yliopisto teki selvityksen 9.-luokkalaisten ja lukiolaisten ortodoksiopiskelijoiden katsomusopetuksesta. Oppilaat eivät olleet yhteisen oppiaineen kannalla, ja vain pieni vähemmistö olisi valinnut elämänkatsomustiedon mieluummin kuin yhteisen katsomusaineen.
Miksi yhteinen katsomusopetus ei kiinnosta?
Nykyinen järjestelmä on oppilaslähtöinen. Lähtökohtana on oma kulttuuritausta, jota vasten maailmaa peilataan.
Maahanmuuttajataustaiselle tai vähemmistöön kuuluvalle lapselle oman uskonnon ryhmä on yhteiskunnan puolelta vahva ilmaus hänen taustansa ja identiteettinsä hyväksymisestä.
VÄHEMMISTÖÄ edustava oppilas turvautuu usein kulttuurikysymyksissä oman uskonnon opettajaan, koska uskonnon edustaja koetaan luotettavaksi ja turvalliseksi. Uskonto on monille oman identiteetin perusta.
Myös konfliktitilanteessa tulisi ymmärtää uskonnollinen ihmiskäsitys sekä sen vaikutus sosiaalisiin tilanteisiin. Tästä on selvää tutkimusnäyttöä (esimerkiksi Inkeri Rissasen väitöskirja 2014).
Uskonnon lukutaidon merkitys kasvaa. Oman uskonnon opettajilla on aitoa monikulttuurista asiantuntijuutta, jota kouluissa tulisi hyödyntää opetettaessa opetussuunnitelman mukaisesti eri uskontoja.
KENELLÄ olisi kelpoisuus ja asiantuntijuus opettaa kaikille yhteistä oppiainetta? Kuka määrittelisi oppiaineen sisällöt yhdenvertaisesti? Oppilaat eivät saa joutua vastuuseen opetuksen sisällöistä. Opettajan tulee aina olla asiantuntija.
Itävallassa opetusta annetaan kaikille virallisesti rekisteröidyille uskonnoille tunnustuksellisesti. Yhteiset oppitunnit toteutetaan yhdessä suunnitellen ja opettaen, eri uskontokuntien asiantuntijoiden yhteistyössä.
Ratkaisussa heijastuu vuosisatainen kulttuurinen sivistys. Se on vähemmistöjä kunnioittavaa, enemmistöä väheksymättä.
SUOMALAISISSA laista piittaamattomissa kokeiluissa vähemmistöopettajat on irtisanottu ja opetus on toteutettu vajavaisella asiantuntijuudella kaikkien oppilaiden oikeuksien kustannuksella. Yhteinen oppiaine on näennäinen säästökeino.
Opetushallituksen tilaston mukaan 87,6 prosenttia perusopetuksen oppilaista osallistuu ev.lut. opetukseen. Yli 12 prosenttia osallistuu oman uskonnon tai ET:n opetukseen. On toki olemassa useita uskonnon opetussuunnitelmia, mutta käytännössä niistä vain muutama toteutuu.
Suomi on edelleen hyvin monokulttuurinen. Kotikielen ryhmiä on huomattavasti enemmän, eikä niitä olla karsimassa.
