Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee eduskunnalle selonteon tasa-arvopolitiikasta. Tasa-arvopoliittinen selonteko koskee sukupuolten tasa-arvoa. Tavoitteena on, että hallitus antaa selonteon eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä. Tasa-arvopolitiikassa otetaan huomioon sukupuolen lisäksi myös muut ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat erot, kuten esimerkiksi ikä ja etninen alkuperä. Sukupuolten tasa-arvo on ihmisoikeus ja perusoikeus. Julkisen vallan tehtävä on varmistaa sen toteutuminen. Käytännössä se tarkoittaa hyvää hallintoa ja päätöksentekoa, tasa-arvon edistämistä, yhtäläisten oikeuksien ja mahdollisuuksien turvaamista kaikille sekä syrjinnän poistamista.
USKOT-foorumi antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon eduskunnalle tasa-arvopolitiikan selontoen sisällöstä tammikuussa 2021:
1. Millaisia tulevaisuutta ennakoivia tasa-arvokysymyksiä tai ongelmia mielestänne pitäisi selonteossa painottaa?
sivistys, koulutus, tiede
Kaikilla tulee sukupuolesta ja uskonnosta riippumatta olla tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja tasa-arvon tulee toteutua koulutuksessa.
Tasa-arvoasioita tulee suunnitelmallisesti käsitellä varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien kaikilla koulutusasteilla.
Uskonnollisten yhteisöjen opetus voi olla tasa-arvoasioissa keskenään eri tasoista. Koulujen katsomusaineiden opetuksen tulee antaa osaavaa opetusta vähemmistöuskonnoista.
työ ja elinkeino
Moniperusteinen, esimerkiksi sukupuoleen ja uskontoon liittyvä syrjintä on kitkettävä työelämästä.
Naisten tekemä työ esim. hoito- ja sosiaalialoilla on selvästi aliarvostettua. Tulisi pyrkiä korjaamaan epäsuhta palkoissa miesten ja naisten välillä saman koulutuksen ja vaativuustason ammateissa.
hyvinvointi, terveys ja elinolot
Vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen, ihmisoikeusjärjestöjen ja viranomaisten välillä tulee jatkaa tyttöjen sukuelinten silpomisen estämiseksi.
Naisen sukuelinten silpominen on aina pahoinpitelyyn tai sen törkeään tekomuotoon rinnastuva väkivalta. Naisen sukuelinten silpominen ei perustu uskontoon, vaan on aina paikallisen, kansanperinteeseen rinnastuvan, kulttuurin tuotos.
Arviolta noin kolmannes maailman miehistä on ympärileikattuja. Erityisen vaarallista on sekoittaa poikien uskonnollinen ympärileikkaus tyttöjen silpomiseen. Kyseessä on sekä juutalaiseen että islamilaiseen oppiin keskeisesti kuuluva määräys, josta ei ole osoitettavissa olevaa lääketieteellistä haittaa. Käytännössä poikien ympärileikkauksen kieltäminen johtaisi tilanteeseen, jossa koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten sijaan ympärileikkaukset painuisivat salaisiksi, ja ilo lapsen syntymästä saisi rikollisen luonteen.
Näyttää siltä, että muslimien tai juutalaisten mielipiteillä ei ole sitä painoarvoa, minkä ne ansaitsisivat. Tämä saattaa johtua myös asiaa tulkitsevien henkilöiden näitä uskontoja koskevan asiantuntemuksen puutteesta.
Suomi on ainoa maa missä poikien uskonnollista ympärileikkaustaajetaan laajemmalla rintamalla, kun esimerkiksi muissa maissa poikien ei-lääketietteellisesti motivoitua ympärileikkausta saattaa ajaa vain yksittäinen henkilö.
Iäkkäiden henkilöiden joukossa naiset ovat selvästi köyhempiä kuin miehet. Monet näistä köyhistä vanhoista naisista asuvat yksin. Heidän tarpeensa tulisi ottaa huomioon entistä paremmin esim. kotipalvelujen muodossa.
Tasa-arvon vahvistaminen on tehokas syrjäytymisen ja radikalismin ehkäisemisen keino.
vapaus, koskemattomuus, turvallisuus ja yksityisyys
Naisten, miesten ja muunsukupuolisten yhtäläinen uskonnonvapaus on turvattava.
osallisuus
Suomessa toimivat uskonnot tulee ottaa mukaan tasa-arvotyöhön.
2. Mitkä mielestänne pitäisi olla Suomen kansalliset pitkän ajan tasa-arvopoliittiset tavoitteet?
Naisen euro on edelleen noin 80 senttiä. Naisten tekemän työn arvostusta ja palkkausta pitäisi saada nostettua.
Suomi on edelleen naisiin kohdistuvan väkivallan tilastoissa Euroopan kärkisijoilla. Tämä tulisi tunnistaa ja toimia laajalla rintamalla tilanteen korjaamiseksi. Sekä lakeja että niiden toimeenpanoa tulisi tarkastella ja resursseja lisätä turvataloihin ja muihin auttamistoimiin.
3. Mitkä mielestänne pitäisi olla Suomen tasa-arvopoliittiset tavoitteet koskien Euroopan unionia ja kansainvälistä toimintaympäristöä?
EU: Naiset ja lapset pakolaisina ja turvapaikanhakijoina ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Heidän auttamisekseen tulisi löytää keinot kiireellisesti.
Naisten tukemista kehitysyhteistyössä tulisi edelleen priorisoida mm. koulutuksen ja terveyden saralla.
4. Miten lainsäädäntöä tai yksilön oikeussuojaa pitäisi mielestänne kehittää sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi?
Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ei sovelleta evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan (2 §). Tämä on perusteltua, koska kirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat ovat ja niiden tulee mielestämme olla autonomisia.
Lainsäädännössä tulee pyrkiä edistämään tosiasiallisen sukupuolten tasa-arvon toteutumista myös uskonnollisissa yhteisöissä siitä huolimatta, että ne saavat säilyttää omat uskonnonharjoittamisen perinteensä ja itse määrätä mahdollisista toimintatapojensa muutoksista.
5. Mitkä moniperusteisen syrjinnän kysymykset mielestänne pitäisi ehdottomasti käsitellä selonteossa?
Kannamme huolta ihmisistä, joita syrjitään sukupuolensa, etnisen tai kansallisen alkuperänsä, kielensä ja/tai uskontonsa tai vakaumuksensa takia. Esimerkiksi työnantajat ja viranomaiset saattavat suhtautua uskontoihin ennakkoluuloisesti. Tämä korostuu, jos henkilö tuo asian esiin tai se näkyy esimerkiksi hänen pukeutumisestaan. Toisaalta ulkonäöstä ja kielestä saatetaan tehdä vääriä johtopäätöksiä henkilön uskonnon suhteen.
Sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja seksuaalinen suuntautuminen ovat monissa uskonnoissa edelleen keskusteltavia aiheita. Valtiovalta ei voi puuttua uskonyhteisöjen sisäisiin keskusteluihin, mutta dialogi niiden kanssa voi edistää sukupuolten tasa-arvoa niiden piirissä.
6. Muuta mahdollisesti huomioitavaa?
Uskontoaiheisiin liittyvät järjestöt yhteisöt kärsivät rahoituksen puutteesta esim tasa-arvoon liittyvissä projekteissa, koska heidät on leimattu uskonnollisiksi yhteisöiksi ja tämä koskee erityisesti pienempiä vähemmistöuskontoa edustavia järjestöjä. Heillä on kuitenkin toimivat verkostot ja mahdollisuus vaikuttaa yhteisöjen tasa-arvonäkemyksiin ja toimintaan. Järjestökentällä uskontoaiheisiin ja tasa-arvoon uskonnoissa keskittyvät toimijat ovat kohdanneet ennakkoluuloja ja jopa kieltäytymistä yhteistyöstä niiden vuoksi.
USKOT-foorumi – Uskontojen yhteistyö Suomessa
Katri Kuusikallio
toiminnanjohtaja
Laura Latikka
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston puheenjohtaja
