USKOT-foorumi vastasi sisäministeriön kyselyyn pelastustoiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista maaliskuussa 2021. USKOT-foorumin mielestä pelastustoimen palveluissa on huomioitu suhteellisen hyvin eri väestöryhmät, ja ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuu pääasiallisesti hyvin, mutta parannettavaakin on. Foorumille tärkeää on onnettomuuksissa sujuva ja nopea yhteistyö uskonnollisten yhteisöjen ja johtajien kanssa. Pelastuslaitoksen henkilöstön diversiteetti lisää valmiuksia toimia erilaisten ihmisten kanssa.
Pelastustoimen valtakunnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä laatii parhaillaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmaa pelastusalalle. Toimintaohjelma valmistuu kevään 2021 aikana. Pelastustoimi haluaa kuulla valmistelussa myös syrjinnän vaarassa olevia väestöryhmiä. Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat pelastustoimen kokonaisuuden.
Uskontojen huomioonottaminen pelastustoiminnassa
Asteikolla 1-5 USKOT-foorumi antaa arvosanan 4 yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiselle pelastustoimessa. Tietoomme ei ole tullut suuria epäkohtia suhteessa uskontoihin ja katsomuksiin. Toisaalta, verrattuna muihin Euroopan maihin, Suomessa ei ole ollut juurikaan väkivaltaa uskonnollisissa tiloissa ja tilaisuuksissa tai hyökkäyksiä niitä kohtaan. Satunnaista ilkivaltaa ja häpäisyä on ollut, mutta pahempiinkin tilanteisiin tulee olla varautunut.
Pelastustoimen tavoitteena tulisi olla luonteva suhtautuminen uskontoihin ja varautuminen uskonnollisissa paikoissa tapahtuviin onnettomuuksiin tai väkivaltatilanteisiin. Yhteistyö uskonnollisten yhteisöjen ja johtajien kanssa on tärkeää onnettomuustilanteissa. USKOT-foorumi järjestönä ei ole uskonnollinen, vaan yhteiskunnallinen, mutta tavoittaa useiden uskontokuntien johtajistoa ja jäsenistöä nopeasti ja voi kutsua ihmisiä koolle tilanteen tarpeen mukaisesti.
Pelastustoimen tulisi pyrkiä rekrytoimaan ihmisiä vähemmistöjen, erityisesti maahanmuuttajataustaisten parista. Heillä on usein huonoja kokemuksia viranomaisista lähtömaissaan, eivätkä tästä syystä helposti luota viranomaisiin. Myös naisia tulisi rekrytoida sekä kantaväestöstä että maahanmuuttajaväestöstä mahdollisuuksien mukaan. Kielitaitoon tulisi kiinnittää huomiota.
Ehdotuksia kehittämistoimenpiteistä
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa varautumista on varmasti tehtykin monilla paikkakunnilla ja toiminta on ollut sujuvaa tositilanteissa. Silti erityisesti vähemmistöuskontoihin kuuluvien ja ulkomaalaistaustaisten kanssa olisi hyvä tiedostaa, että uskonnollinen yhteisö merkitsee verkostoja ja tiloja, joita voitaisiin hyödyntää yhteistyössä. Voitaisiin järjestää esimerkiksi yhteisiä pelastusharjoituksia, jotka lisäisivät keskinäistä luottamusta ja sujuvoittaisivat yhteistyötä tositilanteessa.
Myös USKOT-foorumi on varautunut kriisitilanteissa toimimaan tiedon välittäjänä ja ihmisten kokoon kutsujana. Jos onnettomuus liittyy uskontoihin, USKOT-foorumilla on tietoa, verkostoja ja kokemusta, mitä kannattaa hyödyntää. USKOT-foorumilla on kriisiviestintäsuunnitelma ja yhteydet viiden edustamansa uskontokunnan lisäksi moniin muihin uskontokuntien edustajiin.
Uskonnoista voi ja kannattaa puhua avoimesti ja asiallisesti. Uskontoihin liittyviä uutisia maailmalta kannattaa seurata, ja Suomessa on hyvä varautua vastaaviin. On hyvä tietää, että uskontokuntiin aktiivisesti kuuluvat ovat usein solidaarisia ja auttavaisia toisiin uskontoihin kuuluvien kanssa. Jos on tapahtunut uskontoihin liittyvää väkivaltaa, on hyvä tietää, että useiden uskontojen johtajia voidaan saada yhteen rauhoittamaan tilanteita. Tilanteiden jälkeisen turvallisuuden luomisessa uskontojen osuus voi olla merkittävä, kun vakuutetaan, että uskonto ei hyväksy väkivaltaa.
