USKOT-foorumi osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön tapaamiseen koskien selvitystä katsomusaineiden opetuksen nykytilasta ja uudistamistarpeista. Selvityksessä toteutetaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen katsomusaineiden opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen nykytilan kuvaus. Lisäksi selvitetään nykymuotoiseen katsomusaineiden opetukseen liittyvät uudistamistarpeet. Selvitys tuottaa perusteltuja vaihtoehtoisia toteutusmalleja katsomusaineiden opetuksen uudenlaiseen toteuttamiseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.
Puheenvuoron tilaisuudessa Foorumin puolesta piti USKOT-foorumin uskonnonopetusjaoston puheenjohtaja Daniel Weintraub.
USKOT-foorumi näkee nykyisessä suomalaisessa tavassa järjestää ja toteuttaa katsomusaineiden opetus keskeisimpänä ansiona sen, että useaan uskontoon/katsomukseen on laadittu opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus myös pyrkii tuottamaan näihin katsomuksiin kunnollista opetusmateriaalia.
Keskeisimpänä ongelmakohtana USKOT-foorumi näkee sen, että vähemmistöuskontojen opetuksen toteutumiseen liittyy jatkuvasti ongelmia. Niinsanottujen vähemmistöuskontojen opetuksen kehittämistarpeet liittyvät enemmän opetuksen järjestämiseen liittyviin ja pätevien opettajien kouluttamisen kysymyksiin kuin opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä esiin nostettuihin malleihin ja/tai opetuksen uudistamistarpeeseen.
Vähemmistöuskontojen opetuksessa on selkeä pätevien opettajien puute – osassa uskonnoissa ei ole käytännössä mahdollista saada pätevöitymiseen johtavaa koulutusta. Opetusjärjestelyissä joudutaan käyttämään kiertäviä opettajia, ja liian usein tämä aiheuttaa tiedonkulun ongelmia ja kierrettävissä kouluissa opettajakuntaan kuulumattomuuden ongelmia. Opetusryhmissä saattaa olla samaan aikaan paikalla oppilaita ykkösistä yseihin, jolloin opetuksen ikätasoisena pitäminen on haastavaa.
Lisää ongelmia saattaa syntyä sitä, että joissain uskonnoissa uskontoa opettava henkilö voi olla hankkinut muodollisen pätevyyden, mutta tullessaan itse eri uskonnosta, ei kuitenkaan kykene tai välillä ei jopa ymmärrä opettamansa uskonnon kulttuuria ja tapoja. USKOT-foorumi korostaakin sitä, että oman uskonnon opettamisessa on kyse uskonnon ja sen opin lisäksi paljon uskonnon kulttuurin opettamista. Enemmistön kohdalla siitä huolehtii ikään kuin automaattisesti suomalainen tapakulttuuri ja muu kouluopetus, mutta muiden uskontojen kohdalla oman uskonnon opetuksella on merkittävä rooli uskontoon kuuluvan kulttuurin opettamisessa suomalaisessa kontekstissa.
Uskonnonopetusta sijoitetaan usein oppilaan työjärjestykseen ”epämotivoiviin” paikkoihin. Tämä aiheuttaa koulukuljetuksia kouluun ja opetusryhmään, joka on oppilaalle vieras. Kunnollisesta opetusmateriaalista on puute, kun kaupalliset kustantajat eivät näe kustannussyitä materiaalin tuottamiseen.
Osa ongelmista on ymmärrettäviä, kun tietyn uskonnon oppilaita on koulussa tai saman opetuksen järjestäjän koulussa/kouluissa vähän tai he ovat hajallaan. Kuitenkin monissa tapauksissa esiintyy myös haluttomuutta joko rehtorien tai kunnan koulutoimen taholta järjestää asiat oppilasystävällisesti. Tällöin kyse on yhdenvertaisuusongelmista – eli osaltaan juuri niistä asioista, joista katsomusaineiden opetussuunnitelmien tavoitteissa yritetään ennalta ratkoa.
Lisää haasteita syntyy siitä, että muissa kuin ev.lut. ja ortodoksiuskonnon opetuksessa vanhempien pitää osata vaatia oman uskonnon opetuksen järjestämistä. Kirkosta tai sitä vastaavasta uskonnollisesta yhteisöstä eroaminen tai siihen liittyminen ovat ongelma kaikessa katsomusopetuksessa, mutta osassa uskonnoista ei ole samanlaista yhteisöön kuulumisen ajatusta kuin lain tarkoittamassa muodossa on ev.lut. kirkon kohdalla. Tällöin saattaa syntyä tilanne, jolloin oppilas ei lain mukaan ole oikeutettu saamaan oman uskontonsa mukaista opetusta, vaikka kuuluukin johonkin uskontoon.
USKOT-foorumi ei katso oikeaksi antaa mielipidettä eri esitetyistä malleista, koska eri uskonnollisilla yhteisöillä saattaa olla erilaisia mielipiteitä niistä. Lisäksi suurelle osalle USKOT-foorumin jäsenyhteisöistä on varattu myös mahdollisuus lausua ajatuksia vain omasta näkökulmastaan.
