USKOT-foorumi vastasi marraskuussa 2021 Opetushallituksen lausuntopyyntöön luonnoksesta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi. Lausunnon valmisteli USKOT-foorumin uskonnonopetusjaosto. Foorumi korostaa lausunnossaan kotoutumisen kaksisuuntaisuutta: maahanmuuttajalla on oltava oikeus vähemmistöidentiteettiinsä. Foorumi myös antaa lisäysehdotukseksi uskonnon erittelemisen useassa luonnoksen luvussa.
Opetushallitus on laatinut luonnoksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen perusteista. Perusteiden laadinta perustuu voimassa olevaan lakiin kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Nyt uudistettavilla kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteilla vahvistetaan kotoutumiskoulutuksen kieli- ja viestintäosaamisen ja yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisältöjen synergiaa, opiskelijoiden ohjausta sekä opiskelijoiden yksilöllisten lähtökohtien ja tavoitteiden huomioimista. Lisäksi painotetaan kielitietoisuutta, monikielisyyden hyödyntämistä opetuksessa sekä laaja-alaista osaamista osana koulutuksen sisältökokonaisuuksia.
USKOT-foorumin huomautukset luonnoksesta
Kielitaito on tärkeä osa kotoutumista. Kun korostetaan yhteiskuntaan kiinnittymistä ja aktiivista tekemistä valtaväestön kanssa, voisi painottaa myös, että maahanmuuttajalla on oma kieli, kulttuuri ja uskonto tai katsomus, joka on hänelle läheinen ja tärkeä. Uskonnonvapauslain kohdalla pitää mainita, että Suomessa toimii erilaisia uskonnollisia yhteisöjä, joissa voi tutustua henkilöihin, joilla on sama uskonnollinen tai kulttuurinen tausta. Uskonnollisten yhteisöjen roolia ei muisteta tai ei tahdota muistaa. Maahanmuuttaja voi elää uskonnollisen kulttuurin kautta juhlia, joita ei Suomessa vietetä. Uusi tulija voi kaivata uskonnolliseen yhteisöön. Tämäkin tulisi näkyä selvästi ja olla osa kaksisuuntaista kotoutumisprosessia.
Kotoutumisen kaksisuuntaisuus jää dokumentissa vaillinaiseksi. Vuorovaikutus on tärkeä osa elämää. Maahanmuuttajasta tulee osa suomalaista moninaisuutta, johon voi kuulua vähemmistöidentiteetti tai useita vähemmistöidentiteettejä. On tärkeää, että maahanmuuttajat oppivat moninaisuudesta Suomessa niin tänä päivänä kuin historian kautta. Kotoutumisen aikana oppijan kokonaisvaltainen hyvinvointi opiskelijahuollollisesta näkökulmasta on oleellinen osa prosessia esimerkiksi, kun tarvitaan tukea traumaan.
Koulutuksen järjestäjän vastuu jää avoimeksi. Sen sijaan alleviivataan opiskelijan vastuuta kotoutumiseen. Harjoittelupaikkojen hakemisen vastuu pitää koulutuksen järjestäjällä, sekä pitää riittävät resurssit harjoittelun ohjaamiseen. Voisi sanoa, että olemme jo päässeet irti saamelaisten suomalaistamisesta. Ymmärrys on hiukan lisääntynyt. Se pitäisi näkyä paremmin, kun tehdään ohjaavia dokumentteja koskien uusia maahanmuuttajia.
