USKOT-foorumi on uskontojen yhteistyöjärjestö, joka edustaa kuutta uskontoa: kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta, myöhempien aikojen pyhiä, buddhalaisuutta ja hindulaisuutta. Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Edistämme yhteiskuntarauhaa ja suomalaisten uskontolukutaitoa lisäämällä uskontojen välistä vuoropuhelua. Teemme viranomaisyhteistyötä ja järjestämme seminaareja sekä yleisötilaisuuksia. Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olemme osa kansainvälistä uskontojen yhteistyöverkostoa.
USKOT-foorumi on tehnyt omat hallitusohjelmatavoitteensa vaalikaudelle 2023–2027. Tulevan vaalikauden tärkeät kysymykset liittyvät ihmisoikeuksien toteutumiseen, syrjimättömyyteen ja uskontoihin kuuluvien osallistumiseen päätöksenteossa. Vahvistamme uskontorauhaa moniuskontoisessa yhteiskunnassamme seuraavien tavoitteiden kautta:
1. USKONNONVAPAUS
Positiivinen uskonnonvapauden tulkinta
Lain mukaan kaikilla on oikeus uskoa tai olla uskomatta, harjoittaa uskontoaan ja elää sen arvojen mukaisesti. Uskonnonvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Vuonna 2023 vietetään uskonnonvapauslain 100. juhlavuotta. Vuoden 2003 uskonnonvapauslaki korostaa positiivista uskonnonvapautta. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu vuoden 2021 lopussa 66,6 % väestöstä. Vähemmistöuskontoihin kuuluvien määrä kasvaa. Uskonnonvapaus tulee tunnistaa lainsäädäntöä kehittäessä ja eri uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvien ihmisten oikeudet huomioida.
2. TURVALLISUUS
Turvallisuuden takaaminen kaikille
Jokaisella on oikeus harjoittaa uskontoaan ilman pelkoa. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi itsenään, jolla on uskonnon lisäksi muitakin identiteettejä. Kenenkään ei pidä joutua uskonnon vuoksi vihan tai syrjinnän kohteeksi. Uskontoperusteisten viharikosten määrä on kuitenkin kasvussa. Moskeijoihin, synagogiin, temppeleihin ja kirkkoihin kohdistuu ilkivaltaa. Uskonnollisia symboleja käyttävät henkilöt, ja esimerkiksi monet musliminaiset, joutuvat vihapuheen ja -rikosten kohteeksi. Viimeisimmän Poliisiammattikorkeakoulun raportin (2021) mukaan 13% poliisin tietoon tulleista viharikoksista motiivina oli uhrin uskonto tai vakaumus. Vihapuhe on tuomittava kaikissa muodoissaan ja vihanilmauksiin on puututtava aktiivisesti.
3. OSALLISUUS
Uskonnolliset yhteisöt mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa
Uskonnollisen yhteisön jäsenyys on monelle merkittävä tapa kokea osallisuutta. Uskonnollisten yhteisöjen kautta tavoitetaan monia sellaisiakin ihmisiä, joiden ääni muuten uhkaa jäädä kuulumatta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Tilastokeskuksen laatuarvioinnin mukaan muista kuin suomen- ja ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvista 85 prosenttia ei ole rekisteröitynä uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi, vaikka heistä moni tosiasiallisesti osallistuu toimintaan. Uskonnollisten yhteisöjen mahdollisuuksia ei useinkaan hyödynnetä hankkeissa, joissa niiden tarjoamat verkostot, asiantuntemus ja muut niihin liittyvät mahdollisuudet olisivat hyödyksi. Monet esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyötä tekevät järjestöt toimivat lähes yksinomaan vapaaehtoisvoimin. Uskonnollisten yhteisöjen roolia voidaan hyödyntää yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa, kuten ruohonjuuritason kotouttamistoiminnassa.
4. USKONTOLUKUTAITO JA VUOROPUHELU
Uskontolukutaidon ja vuoropuhelun edistäminen
Kyky käydä vuoropuhelua muiden katsomusten edustajien kanssa on kansalaistaito, jonka merkitys kasvaa yhteiskunnan moninaistuessa. Se vaatii pohjakseen ymmärrystä omasta uskontoperinteestä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli tämän ymmärryksen luomisessa. Useiden tutkimusten mukaan Suomessa käytössä oleva oman uskonnon opetusmalli edistää laadukkaasti toteutettuna lapsen identiteetin kehitystä, antaa eväitä uskontojen väliseen vuoropuheluun sekä ehkäisee radikalisoitumista. Vähemmistöuskontokuntiin kuuluvilla lapsilla on oikeus olla lapsia. Heille kuuluu oikeus olla ylpeitä omasta uskonnostaan ja perinteestään, ja samalla heitä ei saa vaatia toimimaan oman uskontonsa edustajina.
