USKOT-foorumi osallistui yhteistyökumppaniensa Cities Faith and Community Forumin (CFCF), Faiths Forum for Londonin ja Dublin City Interfaith Forumin järjestämään verkkoseminaariin, joka käsitteli internetin radikalisoitumista, misinformaatiota ja polarisoitumista. Tilaisuuteen kokoontui uskontoyhteistyöjärjestöjen edustajia useista eri maista kuulemaan, mitä uskonnolliset yhteisöt voivat tehdä internetin ääri-ilmiöiden torjumiseksi.
Tilaisuudessa puhuivat Institute for Strategic Dialogue (ISD) -järjestön asiantuntija Zahed Amanullah, Dublin City Interfaith Forumin Safe Haven -projektin johtaja Darren Cowentry-Howlett ja Community Security Trustin SAFE-hankkeen turvallisuusneuvonantaja Pat Davey. Cowentry-Howlett työskentelee poliisina ja Pat Daveylla on työhistoriaa poliisin viharikos- ja terrorismintorjuntayksiköissä.
Aiheen merkitys korostuu nykyaikana maalittamisen ja varsinkin uskonnollisiin yhteisöihin kohdistuvan viharikollisuuden yleistyessä ilmiöinä. Useissa puheenvuoroissa korostui internetin ja fyysisen tilan yhteys. Verkossa tapahtuva viharikollisuus herättää pelkoa ja turvattomuuden tunnetta myös internetin ulkopuolella sekä vaikuttaa niin yksilöihin kuin yhteisöihinkin.
Viharikollisuuden torjunnassa poliisin, uskonyhteisöjen, median ja erilaisten verkkotoimijoiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys. Zahed Amanullah kertoi tekemästään yhteistyöstä internetin suuryritysten kuten Twitterin, Googlen ja Metan kanssa. Hän puhui myös tarpeesta antaa ääriliikkeille mahdollisimman vähän näkyvyyttä, jotta niiden viesti tavoittaisi mahdollisimman harvoja.
Darren Cowentry-Howlett vei keskustelun koronapandemian myötä yleistyneisiin salaliittoteorioihin ja niiden levittäjiin. Hän kertoi mahdottomuudesta käydä tasa-arvoista dialogia salaliittoteoreetikkojen ja verkkoradikaalien kanssa, koska he vain levittävät viestiään suostumatta vastaanottamaan muiden näkemyksiä. Keskustelu ääritoimijoiden kanssa myös näennäisesti nostaisi heidät ja heidän viestinsä keskustelukumppaniensa kanssa tasa-arvoisiksi.
Radikalisoituminen kuvattiin prosessina, jossa tavallinen ihminen uppoutuu hiljalleen syvemmälle ääriliikkeiden maailmaan. Pat Davey esitti vertauksen ääriliikkeestä eräänlaisena liiketoimintana, joka vaatii onnistuakseen useita tukijoita ja mainostajia. Hän esitti myös Maslow’n tarvehierarkian olevan paras värväysväline radikalisoitumiselle, koska eniten vetoa ääritoimintaan tuntevat syrjäytyneet ja itsensä osattomiksi kokevat.
Ymmärrys internetin ääri-ilmiöistä auttaa keksimään ratkaisuja niiden torjumiseksi. USKOT-foorumin keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu yhteiskuntarauhan edistäminen. Foorumi tekee myös aktiivista viranomaisyhteistyötä ja on laatinut raportin Uhrien kokemuksia viharikoksista Suomessa vuosina 2014–2018 yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen kanssa.
USKOT-foorumilla on edustaja Sisäministeriön Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallisessa yhteistyöryhmässä. Foorumi myös osallistuu Oikeusministeriön Osaavat-hankkeeseen, jonka tavoitteena on tehostaa viharikosten ja häirinnän vastaista työtä kehittämällä eri alojen ammattilaisten osaamista. Hankkeessa muun muassa selvitetään viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskuksen perustamista ja testataan keskuksen mahdollisia toimintoja. Yksi näistä toiminnoista on verkoston perustaminen, jonka kautta viharikosten vastaisen toiminnan koordinointi helpottuu.
CFCF:n verkkoseminaari Professional Practitioner Seminar – Online Misinformation, Polarisation & Radicalisation järjestettiin 3. marraskuuta 2022. USKOT-foorumia edusti korkeakouluharjoittelija Tommi Suomalainen.
Viharikollisuus ja vihapuhe Suomessa
Suomen lainsäädäntö ei määrittele viharikosta, mutta se toimii rangaistuksen koventamisperusteena. Ratkaisevaa viharikoksen määrittelyssä on teon motiivi. Poliisin tietoon viime vuonna tuli 1026 epäiltyä viharikostapausta, joista ylivoimainen enemmistö kohdistui etniseen tai kansalliseen taustaan (68,8 %). Uskonnolliseen taustaan kohdistuvat viharikokset olivat toiseksi yleisin viharikollisuuden muoto 13 prosenttiyksiköllä. Moniperusteisena ilmiönä viharikos voi kohdistua samanaikaisesti useisiin eri ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi uhrin etnisyyteen ja uskonnollisuuteen.
Kaikkien poliisin tietoon tulleiden viharikostapausten määrä on ollut nousussa vuoden 2017 jälkeen. Useat tapaukset eivät kuitenkaan tule poliisin tietoon, koska moni uhri ei pidä kokemustaan tarpeeksi vakavana tai usko poliisin puuttuvan asiaan. Myös tietämättömyys ilmoittamismahdollisuudesta ja epäluottamus poliisiin vaikuttavat joidenkin väestönryhmien asennoitumiseen.
Oikeusministeriön vuoden 2022 selvityksen mukaan ainoastaan 30 % häirintää tai vihapuhetta kokeneista ilmoitti asiasta eteenpäin. Uskonnollisiin vähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ilmoittivat kohtaamistaan viharikoksista huomattavan harvemmin kuin vammaiset ja maahanmuuttajataustaiset.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyviä rikosilmoituksia poliisi sai 133, joista islaminuskoon kohdistuneita tapauksia poliisi kirjasi 55 (eli 41 %), 40 kristinuskoon (30 %) ja 17 juutalaisuuteen (13 %). Uskontoihin kohdistuneesta rikosilmoituksista yleisimmät rikosnimikkeet olivat laiton uhkaus (31 %) ja kunnianloukkaus (28 %), joiden jälkeen kolmanneksi eniten ilmoitetun vahingonteon osuus oli 12 %.
Vihapuhe ja -rikollisuus on usein sukupuolittunutta. Erilaisiin vähemmistöryhmiin kuulumisen on todettu altistavan erityisesti naisia vihapuheelle. Euroopan unionissa on havaittu esimerkiksi musliminaisten kohtaavan vihapuhetta enemmän kuin muslimimiesten.
Suurin osa vihapuheesta tapahtuu verkossa ja sillä on yhteys yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumiseen.
Lähde: Jenita Rauta (2022): Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2021. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 27. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/780352/Polamk_Katsauksia_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Poliisin verkkosivu viharikoksista: https://poliisi.fi/viharikokset
