USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio vietti marraskuussa 2022 kaksi viikkoa Yhdysvalloissa International Visitor Leadership Programme (IVLP) -ohjelmassa USA:n ulkoministeriön kutsumana. Washington DC:ssä, Orlandossa ja Huntsvillessa Kuusikallio ja kymmenen muun maan uskontodialogin asiantuntijat pääsivät tapaamaan runsaasti eri kansalaisjärjestöjä ja uskontoasiantuntijoita. Ohjelmaan kutsutut edustivat Suomen lisäksi Ruotsia, Kroatiaa, Pohjois-Makedoniaa, Turkkia, Kosovoa, Latviaa, Saksaa, Vatikaania ja Georgiaa. Matkan aikana jaettiin tietoa uskonnonvapauden tilanteesta eri maissa sekä kokemuksia uskontojen kohtaamisesta eri yhteiskunnissa.
Uskonnonvapaus Yhdysvalloissa
Uskonnonvapaus on hyvin tärkeä oikeus USA:ssa. Valtio ja uskonnot on täysin erotettu. Perusteluna pidetään uskontojen yhdenvertaista kohtelua, ei valtion suojelemista uskonnolta, kuten esim. Ranskassa. Valtion ja uskontojen erottaminen merkitsee uskonnollisten yhdyskuntien huomattavaa itsenäisyyttä, kokoeroja ja kirjavuutta opeissa ja käytännöissä. Kuka vain voi perustaa uskonnon Yhdysvalloissa. Sekularisaatio ja uskonnottomuus ovat kasvussa – joskin uskonnon merkitys ja näkyvyys myös samalla.
USA:n ulkoministeriössä ryhmä tapasi henkilöt, jotka kokoavat vuosittaista uskonnonvapausraporttia. USA:lle seuranta on hyvin tärkeää. Ulkoministeriössä keskusteltiin eri tavoista järjestää uskonnonopetus kouluissa. Keskustelussa nousi esiin, että negatiivisen uskonnonvapauden korostaminen on pohjoismaiden erikoisuus. Uskonnonvapaudessa pitää ottaa huomioon, että samaan aikaan toteutuisi freedom of religion ja freedom from religion.
Yhdysvaltojen osavaltioilla on uskontoihin liittyen keskenään erilaisia lakeja. Tilanteisiin vaikuttaa paljon, mitä uskonnollisia yhteisöjä osavaltiossa asuu ja vaikuttaa. Poliitikot voivat olla henkilöinä tunnustuksellisia. Ylätasolla senaatissa säädetään vain pienin mahdollinen nimittäjä laeista, joita osavaltioiden tulee noudattaa. Kansalaisjärjestöjen asema on merkittävä. Jos yhteiskunnassa ilmenee epäkohtia, kansalaisten tulee saada muita mukaan asian korjaamiseksi ja muodostaa järjestöjä ja yhdistyksiä, ja siten viedä asiaa eteenpäin. Kongressiedustajat eivät tuota lakeja ja säädöksiä ylhäältä siinä määrin kuin Suomessa, vaan kaikki lähtee ruohonjuuritasolta.
Uskontojen yhteistyö Yhdysvalloissa
Matkan aikana tutustuttiin eri uskontojen yhteistyötä tekeviin organisaatioihin, kuten Interfaith Council of Central Florida (ICCF) ja Interfaith Mission Service (IMS). Tahot, joissa oli uskontojen järjestäytynyttä yhteistyötä, kiinnostivat kovasti myös muita ryhmän jäseniä ja herättivät arvostusta. Yksittäiset uskonnolliset yhteisöt, joissa ryhmä vieraili, olivat aina jollain tavalla mukana myös uskontojen yhteistyössä.
Uskontojen yhteistyön periaatteena on, että kunnioitamme toisiamme ja puolustamme toisiamme. Vuorovaikutuksessa tärkeintä on olla WE eli ME ja olla avoimia ja rehellisiä. Uskonnottomat olivat tiiviisti mukana uskontojen yhteistyössä vierailluissa kohteissa. ICCF tekee yhdessä muun muassa vankilatyötä ja kotiutuvien vankien auttamista, perhetyötä, sairaalatyötä ja heillä on ollut oma radio-ohjelma. IMS puolestaan vastaa toiminnallaan kaikin tavoin rasismin ehkäisyyn ja auttaa köyhiä.
Uskontojen yhteiset haasteet maailmanlaajuisesti
Uskonnot kohtaavat samanlaisia haasteita globaalisti moninaisuuden lisääntyessä: fundamentalismin nousu, yhteistyö uskonnottomien kanssa, seksuaalivähemmistöjen asema, yhteiskunnan muutoksiin liittyvät eettiset kysymykset sekä ilmastonmuutos. Moninaisuuden lisääntymistä pidetään usein yhteiskunnallisena uhkana, ei mahdollisuutena. Amerikkalaisessa yhteiskunnassa kuitenkin kaikki ajattelu ja järjestäytyminen lähtee moninaisuudesta.
Antisemitismi ja muslimivastaisuus on nousussa Euroopan lisäksi myös Yhdysvalloissa. Asenteet muslimeja kohtaan muuttuivat pysyvästi 9/11-iskujen jälkeen. Sosiaalisen median vihapuhe on haaste, koska alustat ovat yksityisten yhtiöiden omistuksessa, jotka pyrkivät toiminnalla voiton tuottamiseen. Yhteisten lakien laatiminen ja noudattaminen on lähes mahdotonta.
Holocaust Memorial Museumissa oli tehty havainto, että nuoret ovat alkaneet kysellä sukujuuristaan. Jos heillä on holokaustista selvinneitä sukulaisia, he kyseenalaistavat, miten ihmeessä kaikki se on voinut tapahtua. USA:ssa on julkisesti puhuttu yhä enemmän, että holokaustista ei pitäisi opettaa kouluissa, koska se aiheuttaa lapsissa epämiellyttäviä tunteita. Suuntausta pitävät museon asiantuntijat huolestuttavana. Juutalaisella koululla oli Suomen tapaan vahvat turvatoimet. Sen sijaan esimerkiksi hindujen temppelillä ei ollut mitään eivätkä he ole juuri koskaan kokeneet rasismia.
Mitä paremmin ihminen on selvillä omista juuristaan ja sinut identiteettinsä kanssa, sen luontevampaa on kunnioittava yhteys ja yhteistyö. Tärkein yhdistävä tekijä on kuitenkin ihmisyys. Yhdessä toistemme ja muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa voimme vastata maailman ongelmiin.
