”Uskonnonvapauden aito toteutuminen edellyttää kykyä käydä dialogia toisella tavalla ajattelevien kanssa”, totesi eduskunnan puhemies Matti Vanhanen puheessaan Uskonnonvapaus 100 -juhlavuoden avausseminaarissa eduskunnan pikkuparlamentissa 26.1.2023. Osallistujia oli paikan päällä ja striimin välityksellä yhteensä noin sata.
Suomalainen uskonnonvapauslaki täyttää 100 vuotta vuonna 2023. Juhlavuonna on tiedossa paljon keskusteluja, kohtaamisia ja aktiivista työtä suomalaisen uskonnonvapauden edistämiseksi. Seminaarissa todettiin, että pääosin tilanne Suomessa on uskonnonvapauden suhteen hyvä. Suomessa ei lainsäädännössä rajoiteta positiivista uskonnonvapautta, kuten monissa muissa maissa.
Seminaarin tervetulosanat lausui Sari Essayah, joka toimii eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtajana. Otsikolla ”Uskonnonvapaus Suomessa – historia, nykypäivä ja tulevaisuus” alusti väitöskirjatutkija Merilii Mykkänen Helsingin yliopistosta. Mykkäsen oikeustieteellisen väitöskirjan aiheena on suomalaisten muslimien ja juutalaisten henkilöiden kokema syrjintä ja uskonnonvapauden toteutuminen. Väitöskirjan lisäksi Mykkänen on työskennellyt aktiivisesti islamilaisessa järjestötoiminnassa sekä on USKOT-foorumin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston jäsen.
Mykkänen kertoi puheessaan, että amerikkalaisen Pew -tutkimuskeskuksen vuonna 2019 julkaiseman selvityksen mukaan uskonnon harjoittamiseen kohdistuvat rajoitukset olivat vuosien 2007–2017 aikana kasvaneet ympäri maailmaa: ”Keskuksen mukaan rajoitukset olivat kasvaneet eniten Euroopassa – alueella, jonka pitäisi olla ihmisoikeuksien edelläkävijä. Myös Suomessa rajoitukset olivat tänä aikana kasvaneet.” Erityisesti Mykkänen toi esiin uskontoon perustuvan syrjinnän ja vihapuheen merkittävänä uskonnonvapauden rajoittajana Suomessa: ”Syrjintä on Suomessa aliraportoitua, mikä on valtava rakenteellinen ongelma. Ilman tietoa syrjinnän yleisyydestä ja luonteesta asioille ei voida tehdä mitään. Olisi tärkeää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus niin halutessaan tunnustaa uskontoaan ilman pelkoa joutua syrjinnän tai vihapuheen kohteeksi.” Koko puheenvuoroon voi tutustua kirjallisena täällä.
Mykkäsen puheenvuoroa kommentoivat edustajat viidestä eri uskontokunnasta: Tuomas Mäkipää (vähemmistökristityt), Gurmann Saini (hindulaisuus), Irma Rinne (buddhalaisuus), Pia Jardi (islam) ja Yvonne Westerlund (juutalaisuus). Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin, että uskonnonvapaus koskettaa jokaista vakaumuksesta riippumatta ja sen toteutuminen vaatii yhteiskunnalta uskontolukutaitoa. Lue lisää puheenvuoroista Kotimaa-lehden artikkelista.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä, USKOT-foorumi ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Tilaisuutta moderoivat USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken.
Tallenteet puheenvuoroista ovat katsottavissa YouTubessa kahden viikon ajan: Aloituspuheenvuorot (Sari Essayah ja Matti Vanhanen) ja Muu seminaari.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken, väitöskirjatutkija Merilii Mykkänen, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio ja eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
