Uskontolukutaito edellyttää oikeaa ja riittävää tietoa eri uskontoperinteistä – erityisesti omasta uskonnollisesta perinteestä.
Suaad Onniselkä, USKOT-foorumin uskonnonopetusjaoston jäsen
Uskontolukutaito edellyttää oikeaa ja riittävää tietoa eri uskontoperinteistä – erityisesti omasta uskonnollisesta perinteestä. Uskontolukutaidon rakentuminen alkaa jo lapsena. Yksi tapa lisätä uskontolukutaitoa suomalaisessa koulujärjestelmässä on oman uskonnon opetus ja opetussuunnitelman mukaiset opetusmateriaalit. Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos eri vähemmistöuskontoihin kuuluvat lapset ja nuoret eivät saa opetukseen tarkoitettuja laadukkaita oppimateriaaleja. Olin koordinoimassa ensimmäistä suomalaista kirjasarjaa islamin opetukseen ja prosessi opetti paljon yhteistyön ja osallisuuden merkityksestä.
Kun vuonna 2010 Opetushallituksessa minua pyydettiin koordinoimaan perusopetuksen oppikirjasarjaa, en täysin ymmärtänyt projektin todellista merkitystä islamin opetuksen osalta. Projekti oli ensinnäkin valtava ponnistus vähemmistöryhmältä. Ensin piti etsiä islamin opettajia käsikirjoittajiksi ja miettiä sopivia ryhmäkokoonpanoja. Sen jälkeen piti ennakoida tulevaa opetussuunnitelmaa ja lähteä sitä kautta rakentamaan oppikirjoja.
Aloitimme kunnianhimoisesti kahdella kirjoittajaryhmällä. Alkuopetuksen kirja julkaistiin jo seuraavana vuonna 2011. Työn nopeus yllätti kaikki. Kun ensimmäinen 1.–2. vuosiluokkien kirja saatiin painosta ulos, vein sen tietenkin näytille omalle 1.–2. luokan islamin tunnille. Oppilaat olivat innoissaan. Heidän silmänsä loistivat. Isommat oppilaat osasivat myös sanoittaa innostuksensa syyn. Oppikirja osoitti heille, että islamin uskonto oli yhdenvertainen oppiaine muiden oppiaineiden rinnalla. Siitä tuli oppikirjan myötä oikea oppiaine oppilaiden ja huoltajien silmissä.
Oppikirja herätti innostuksen ja onnittelujen rinnalla myös kritiikkiä. Osa oli kaivannut jonkinlaista oikeaoppisuutta. Olimme saaneet projektiin mukaan taitavan ja kokeneen kuvittajan, joka osasi kuvittaa kirjasarjan päähenkilöt suomalaiseen monikulttuuriseen muslimiyhteisöön. Näin saimme loistavaa materiaalia monilukutaidon edistämiseen. Seuraavaksi päästiin työstämään 3.–4. luokkien oppimateriaalia. Sen julkaiseminen ei enää herättänyt huomiota samassa määrin.
Toisin kävi 5.–6. luokkien osalta. Opetussuunnitelman mukaisesti mukana oli juutalaisuuden ja kristinuskon osuudet. Oppikirjatyöryhmän yllätykseksi oppikirjasarjaa vastaan alettiin keräämään muslimiyhteisössä pienen joukon toimesta adressia. Vastauksena huoltajien esittämälle huolelle oppikirjan sisällöistä Vantaan sivistystoimi järjesti avoimen vanhempaintapaamisen joulukuussa 2016. Tapaamisessa auditorio oli täynnä. Siellä näin, miten tärkeää oli käydä huoltajien kanssa dialogia siitä, mitä kaikkea islamin uskonnon oppimäärän sisältöihin ja tavoitteisiin kuului sekä jakaa tietoa kirjan takana olevasta islamin opetuksen asiantuntijatyöryhmästä. Dialogi toi ratkaisun tilanteeseen.
Vantaan vanhempainillan ja siellä käydyn dialogin jälkeen pääsimme viimein työstämään sarjan viimeistä osaa 7.–9. Oppikirjasarjan työstäminen oli kasvattanut työryhmämme jäsenten osaamista ja näkemystä islamin uskonnon opetussuunnitelman soveltamisesta kouluarjessa. Samaan aikaan islamin opetuksen kehittämisen visio oli kirkastunut. Alkuvuonna 2020 sarjan viimeinen osa oli valmis. Ruotsinnos tästä viimeisestä osasta puuttuu edelleen, koska oppilaiden määristä islamin uskonnon opetuksessa ei ole tehty tilastoja vuoden 2018 jälkeen. Näin ollen erityisesti vähemmistön vähemmistöryhmä eli ruotsinkieliset muslimioppilaat jäävät vaille islamin opetuksen materiaaleja, koska tilastot eivät osoita sen tarvetta.
Uudet kirjat ovat osoitus yhdenvertaisuudesta kaikkien vähemmistöuskontojen näkökulmasta. Kolmetoista vuotta sitten islamin perusopetuksen oppimateriaalityön koordinointityön alussa oli unelma islamin uskonnon oppimateriaaleista oppilaita varten. Oli olemassa visio siitä, miten uskontolukutaito on muutakin kuin luokassa saatava islamin opetus. Sitä, miten oppimateriaalit tukevat uskontolukutaidon kehittämistä, ei voitu enää ohittaa, eikä sitä, millainen vaikutus varsinaisella oppikirjalla on myös opetukseen osallistuville oppilaille. Suomalainen uskonnonopetuksen järjestelmä ei ole pelkästään vahvistanut oppilaiden uskontolukutaitoa islamin uskonnon osalta. Kirjaprojektin myötä näin, että se kehittää myös opettajien ja huoltajien uskontolukutaitoa. Kirjat ovat myös merkki avoimuudesta. Kuka tahansa muukin koulun opettaja voi niitä selata ja ehkäpä lisätä uskontolukutaitoaan islamin uskonnon osalta.
Blogi on viides kirjoitus USKOT-foorumin Uskontolukutaito-blogisarjassa. Sarjassa paneudutaan uskontolukutaitoon käsitteenä ja työkaluna Foorumin jaostojen eri näkökulmista.
