USKOT-foorumi antoi lausunnon oikeusministeriön asettaman työryhmän mietinnöistä huhtikuussa 2023. Mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi vanhemmuuslakia ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia. Työryhmä ehdottaa oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia ja sen nimikettä muutettavaksi siten, että oikeusgeneettisen isyystutkimuksen sijaan säädetään oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta. Lakimuutoksen tarkoituksena on helpottaa synnyttäneen äidin äitiyden selvittämistä ja vahvistamista tilanteissa, jossa äitiydestä ei ole saatavilla asiakirjanäyttöä tai asiakirjat ovat tämän osalta puutteellisia.
Suomessa on 1753 alaikäistä lasta, joiden väestötiedoissa ei ole tietoa synnyttäneestä äidistä ja 1591 lapsella ei ole yhtään rekisteröityä oikeudellista vanhempaa. Useimmiten tämä johtuu siitä, että viranomainen ei voi merkitä tietoja väestötietojärjestelmään, jos ilmoitettu tieto perustuu ulkomaiseen asiakirjaan tai perheellä ei ole asiakirjoja. Tämä voi aiheuttaa merkittävää haittaa perheelle ja lapselle.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että viimesijassa myös haudatusta vainajasta voitaisiin tehdä oikeusgeneettinen tutkimus. Tutkimusta varten haudatulta vainajalta otettaisiin noin 10 senttimetrin pituinen pala reisiluuta.
Uskonnonvapauslain toteutumisen kannalta pitäisi ottaa huomioon uskontojen suhtautuminen ruumiinavauksiin ja haudattujen ruumiiden tutkimiseen. Esimerkiksi kaikissa uskonnoissa vanhemmuuden selvittäminen ei ole riittävän painava syy haudatun vainajan tutkimiseen.
Pääosin muslimit katsovat, että ruumiinavaukset, jotka eivät perustu pakottaviin lääketieteellisiin tai oikeudellisiin syihin, ovat ruumiin häpäisemistä. Siten oikeusgeneettinen tutkimus ei ole riittävä syy haudatun vainajan ylös kaivamiseen. Mikäli ruumiinavaus tehdään, perhe todennäköisesti haluaa, että kaikki elimet palautetaan ruumiiseen. Vainajan luiden rikkominen on syntiä islamissa. Profeetan perimätiedon mukaan kuolleiden ihmisten luiden murtaminen on sama kuin elävän ihmisen luiden murtaminen.
Juutalainen laki ei salli ruumiin poistamista haudasta, ellei hautapaikka ole epäkunnioittava tai väliaikainen. Laki ei salli myöskään vainajan ruumiiseen kajoamista eikä missään nimessä salli minkäänlaisen koepalan ottamista ruumiista. Tämä olisi äärimmäisen epäkunnioittavaa vainajan ruumista kohtaan. Ruumista voidaan ainoastaan silloin tutkia, jos jonkun ihmisen henki voitaisiin pelastaa ruumiista saadulla tiedolla. Juutalaisuudessa vanhemmuuden vahvistaminen ei ole tarpeeksi painava syy ruumiin häpäisyyn.
Buddhalaiset uskovat, että ruumista täytyy kohdella kunnioittavasti ja tajunnan olisi annettava poistua ruumiista ennen kuin ruumiinavausta voidaan tehdä. Ruumiinavaus, johon ei ole vainajan lupaa, olisi hyvä tehdä vasta kolmen päivän kuluttua kuolemasta. Sen jälkeen ei ole merkitystä. Kolme päivää on vain sopimus, tajunnan läsnäolo kuoleman jälkeen vaihtelee yksilön mukaan. Buddhalaisuudessa vainaja polttohaudataan ja uurnaa saatetaan säilyttää. Tuhkan tutkimiselle ei ole estettä.
Hindulaisuudessa vainajan ruumis polttohaudataan. Polttohautauksen jälkeen jäljelle jää vain tuhkat, jotka viedään pyhään jokeen osana loppuriittejä. Oikeusgeneettisen tutkimuksen kannalta vainajan ruumiista ei jää tutkittavaa materiaalia.
Kristinuskon näkökulmasta ruumiinavaukseen ei sisälly merkittäviä eettisiä ongelmia vallitsevassa lainsäädännössä huomioon otettujen lisäksi. Vainajan ruumista täytyy kohdella kunnioittavasti.
Myöhempien aikojen pyhillä ei ole opillisia esteitä tähän, kunhan vainajaa kohdellaan kunnioittavasti. Myöhempien aikojen pyhien tulkinnan mukaan ihmisen sielu on ruumis ja henki yhdessä. Hengen poistuttua ruumis on täyttänyt tehtävänsä.
