Valmiuslain työryhmä arvioi valmiuslain sekä valmiuslain varautumissääntelyn ajantasaisuutta, toimivuutta ja kehittämistarpeita. Valtioneuvosto asetti lokakuussa 2022 työryhmän valmistelemaan valmiuslain kokonaisuudistusta. USKOT-foorumi antoi lausunnon oikeusministeriön pyynnöstä valmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista.
Valmiuslain avulla on tarkoitus turvata yhteiskunnan toiminnot, valtion koskemattomuus sekä yksilöiden perusoikeudet poikkeustilan aikana. Varautumisen tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisemään häiriö- ja kriisitilanteiden syntymistä sekä kyetä tarvittaessa hallitsemaan näitä tilanteita ja niiden seurauksia. Muuttunut turvallisuusympäristö tuo yhteiskunnalle yhä monitahoisempia sekä vaikeammin ennakoitavia ja hallittavia uhkia. Tämä on vaikeuttanut yhteiskunnan varautumisen toteutumista sekä vaikuttavuutta, ja tuonut kriisinkestävyyden sen elimelliseksi tekijäksi. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2017) mukaan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintamallilla, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyönä. (Valmiuslakityöryhmä 2023)
USKOT-foorumi ry toteaa, että uskonnollinen vakaumus on voimavara, joka on hyvä ottaa huomioon myös varauduttaessa poikkeusoloihin tai häiriötilanteisiin. Suomen perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskonnollinen vakaumus ja usko voivat antaa voimaa, vähentää pelkoa ja ehkäistä panikoimista, eli auttaa hallitsemaan itseään ja toimimaan vaikeissa, uuvuttavissa ja hankalissa tilanteissa. Lisäksi ne antavat toivoa toivottomalta näyttävissä tilanteissa ja merkitystä elämään sekä voivat suojella mielenterveyttä traumaattisissa tilanteissa.
Uskonnollisten yhteisöjen verkostoilla ja vapaaehtoistyöllä, joka käsittää kaikki elämän eri vaiheet, mm. vanhusten kotipalveluja, nuorisotyötä, lapsille järjestettäviä toimintoja, on suuri merkitys myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Siksi se on hyvä ottaa huomioon suunnitelmia laadittaessa ja selvittää jo ennakkoon eri uskonnollisten yhteisöjen toimijoiden yhteystiedot. USKOT-foorumin kriisiviestintäsuunnitelman yhteydet kattavat kymmenien sen jäsenyhteisöjen tahojen lisäksi muita, pieniä uskonnollisia yhdyskuntia. Foorumilla on välittömät yhteydet ministeriöihin, evankelis-luterilaisen kirkon henkiseen huoltoon, mediaan ja kansainvälisiin verkostoihin.
Reservissä olevien osalta tulisi ottaa huomioon se, että sotatilanteessa voidaan turvata myös pienten uskonnollisten yhteisöjen toiminta siten, että eri uskonnollisissa yhteisöissä avaintehtävissä olevat voivat olla henkilövarauksella vapautettuja sodanajan tehtävästään kuten nyt isompien yhteisöjen osalta on jo. Jos esimerkiksi ainoat toimituksia suorittavat hindut tai buddhalaiset kutsutaan sota-aikana rintamapalvelukseen, koko yhteisö jää ilman tarvitsemaansa hengellistä palvelua. Sellainen ei mitenkään tue henkistä kriisinkestävyyttä.
USKOT-foorumi muistuttaa myös uskontodialogin tärkeydestä poikkeusoloihin ja mahdollisiin hybridioperaatioihin valmistautumisessa. Uskontodialogin avulla on mahdollista rakentaa luottamusta eri uskontokuntien kesken ja siten vähentää epäluuloa uskonnollisten ryhmien välillä, jota hybridioperaatiot mahdollisesti pyrkivät ruokkimaan. COVID19:n aiheuttamat poikkeusolot osoittivat, miten helppoa epäluottamuksen lietsominen ja erimielisyyksien ruokkiminen ovat poikkeusoloissa. Avoimella dialogilla sekä tietämyksen lisäämisellä on mahdollista taistella mm. harhaanjohtavia valeuutisia vastaan, joilla pyritään leimaamaan jotain tiettyä uskontokuntaa ja näin aiheuttamaan yhteiskunnallisia jakolinjoja.
Puolustusministeriön yhteydessä toimivassa Turvallisuuskomiteassa on myös järjestöjen edustusta. Turvallisuuskomitean tehtävät huomioon ottaen olisi tärkeää, että myös uskonnolliset yhteisöt tai niiden yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi ry olisi edustettuna komitean työssä joko jäsenenä tai kuultavana. Tällöin voitaisiin hyödyntää myös poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa tietämystä uskonnollisten yhteisöjen suorittamasta vapaaehtoistyöstä ja yhteisöjen verkostojen kautta saamaa tietämystä erilaisten palvelujen turvaamisessa sekä yhteisöjen hengellistä toimintaa henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämisessä.
Eila Ratasvuori, USKOT-foorumin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston jäsen
Matti Viitasaari, USKOT-foorumin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston jäsen
Katri Kuusikallio, toiminnanjohtaja
