Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan tarkoituksena on suojella demokratiaa sekä perus- ja ihmisoikeuksia, samoin kuin oikeusvaltion keskeisiä periaatteita. Suomessa on pyritty ehkäisemään ja torjumaan väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä määrätietoisesti vuodesta 2012 alkaen. Toimenpideohjelma ohjaa näitä toimia valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa päätettiin toimenpideohjelman päivittämisestä. Sisäministeriö pyysi USKOT-foorumilta lausuntoa kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelman luonnokseen.
USKOT-foorumi kiittää sisäministeriötä perusteellisesta työstä luonnoksen valmistelussa ja mahdollisuudesta antaa lausunto Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma 2024-2027 -luonnokseen. Luonnos toteaa, että uskonto, erityisesti islam on yhtenä tekijänä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. USKOT-foorumi keskittyi täten nostamaan luonnoksesta esiin islamiin ja uskontojen yhteistyöhön liittyvät kohdat ja kommentoi niitä lausunnossaan.
Toimenpideohjelman luonnos korostaa, että onnistuessaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy ja torjunta vahvistavat myös osaltaan yleistä luottamusta ja oikeudenmukaisuuden kokemusta yhteiskunnassa.
Kansainvälisesti väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvää tutkimusta on runsaasti. Foorumi toteaa, että on tärkeää saada lisäksi tarkemmin Suomen kontekstiin liittyvää̈ tutkimustietoa. Tutkitun tiedon osalta tarvitaan myös Suomen tilanteessa epävirallisempaa tietoa käyttöön. Viimeisen vuoden aikana USKOT-foorumi on vieraillut 10 islamilaisessa yhdyskunnassa ja ollut yhteydessä viiden yhdyskunnan johtajiin. Lisäksi Foorumi teki muslimit Suomessa-selvityksen. Vierailuilla ja selvityksessä tuli esille myös huoli ja kokemukset väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja väkivaltaisesta ekstremismistä. Foorumi korostaa Suomessa ei vain segregaation vaikutusten huomioimista, vaan segregaation ehkäisyä. Segregaatio on merkittävimpiä tekijöitä, kun verrataan muslimien tilannetta Suomessa ja Ruotsissa.
Luonnos tuo esille, että ennaltaehkäisevää viestintää väkivaltaista radikalisoitumista ja väkivaltaista ekstremismismiä tulee edistää. Foorumi vastaanottaisi mielellään lisää tietoa aiheesta ja välittäisi eteenpäin jäsen- ja yhteistyötahoilleen. Toimenpideohjelman luonnokseen on kirjattu tavoitteeksi yhteisen keskustelun ja tiedon välittämisen keinoin lisätä̈ vaikuttavassa asemassa olevien henkilöiden tietoa siitä, millaisia vaikutuksia julkisella keskustelulla voi olla väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Foorumi painottaa, että uskontoja ja muslimeja koskevaan julkiseen keskusteluun, kuten myös maltillisen informaation lisäämiseen, on olennaisen tärkeää kiinnittää huomiota.
Kansainvälisten käytänteiden ja kansallisen tason toiminnan osalta USKOT-foorumi on muodostanut uskontodialogitoimijoiden ja viranomaisten pohjoismaisen verkoston, joka kokoontuu Suomessa lokakuussa 2024. Aiheissa sivutaan myös väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyä. Foorumi kannustaa yhteistyötä tälläkin osa-alueella.
Moni toimija, kuten uskontojen yhteistyö, tekee arvokasta työtä monen ministeriön alaisuuteen koskevissa asioissa, mutta rahoituksen suhteen vastuuta siirretään toisille. Kun kolmannen sektorin toimija tekee työtä, siitä tulisi maksaa korvaus siltä taholta, jolle tehtäviä suoritetaan. Järjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat eivät voi tehdä ilmaista työtä, olla asiantuntijoina, antaa osaamistaan ja aikaansa ilman korvausta. Ilman kolmannen sektorin toiminnan rahoitusta tarpeellista tietoa jää saamatta ja työtä tekemättä.
Luonnos nostaa esille nuorten osaamisen väkivaltaisen radikalisoitumisena ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä. Foorumi toteaa, että useille nuorille uskonto on tärkeä viitekehys. Nuoret, jotka eivät ole väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin tiellä, saattavat kuitenkin tuntea näihin kuuluvia nuoria ja tiedonkeruun menetelmiä voisi kehittää.
Toimenpideohjelman luonnokseen on kirjattu kriittisen ajattelun taitojen ja medialukutaidon tukeminen. Uskontojen yhteistyö pitää tärkeänä myös uskontolukutaitoa. Uskontojen vaikutuksia ja sitä, mitä uskonnoissa tapahtuu, voidaan arvioida, kun uskonnoista puhutaan asiallisesti. Uskontolukutaito on kyky ymmärtää̈ erilaisia uskontoja ja nähdä niiden pintaa syvemmälle. Uskonnoista käytävässä keskustelussa puhutaan usein polarisaationa, kärjistämisenä ja vastakkainasetteluna. Uskontolukutaidon avulla pystymme näkemään uskonnot tärkeinä̈ yhteiskunnallisina toimijoina ja voimavaroina. Mitä enemmän osallisuutta, sen vähemmän vetoa radikalisoitumiseen. Uskontojen sisäistä̈ moninaisuutta tulee ymmärtää.
Uskontolukutaitoon kuuluu myös kyky ymmärtää ja analysoida omaa uskonnollista traditiota sisältä päin. Oman uskontonsa kokonaisvaltainen ymmärtäminen ehkäisee uskontojen ekstremististä tulkintaa ja hyväksikäyttöä, jonka usein tekee mahdolliseksi oman uskonnon ja sen ydinopetusten puutteellinen tuntemus.
USKOT-foorumin uskonnonopetusjaosto näkee yhteisen osuuden katsomusaineiden opetuksessa tarpeellisena, mutta korostaa myös oman uskonnon opetuksen merkitystä. Luonnos nostaa esille opetuksessa mahdollisen väkivaltaisen radikalisoitumisen tunnistamisen. Foorumi haluaa tähdentää, että uskonnonopetuksen tulee olla laadukasta ja valvottua, koska uskonnollisten yhteisöjen antama opetus on kirjavaa ja sen sisältämää ääriajattelua on vaikea tunnistaa ja siihen puuttua. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tulisi saada oikeus rangaistuksiin rikkomusten kohdalla.
