Vähemmistöjen oikeuksien ja uskonnonvapauden toteutuminen edistävät osallisuutta ja demokratiaa. Työryhmä on koostanut demokratiaohjelman luonnoksen hallitusohjelman tavoitteiden perusteella. Oikeusministeriö pyysi USKOT-foorumilta lausuntoa periaatepäätösluonnoksesta.
Oikeusministeriö on asettanut poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjattu kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma) sekä koordinoida ohjelman toimeenpanoa valtioneuvostossa. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa luottamusta, osallisuutta ja demokratiaa yhteiskunnassa. Työryhmä on koonnut periaatepäätösluonnoksen ja taustoituksen demokratiaohjelmalle. Hallitus haluaa muun muassa edistää vuoropuhelua yhteiskunnassa ja keskittyy tavoitteissaan erityisesti nuorten osallisuuden ja demokratiaosaamisen vahvistamiseen. (Periaatepäätösluonnos 2024, ladattavissa lausuntopalvelusta lausuntopalvelu.fi)
Foorumi korosti lausunnossaan uskonnollisten yhteisöjen osallistamista sekä valtio- että paikallistasolla. Vähemmistöjen oikeuksien takaaminen vahvistaa demokratian toteutumista.
Uskonnollisten yhdyskuntien merkitys on yhteiskunnassa ja yksilöille suuri – kuuluminen uskonnolliseen yhteisöön on monille merkittävä tapa kokea osallisuutta. Uskonnollisten yhteisöjen kautta tavoitetaan monia sellaisiakin ihmisiä sekä nuoria, joiden ääni muuten uhkaa jäädä kuulumatta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Periaatepäätösluonnos kertoo, että lähidemokratiassa otetaan huomioon paikalliset toimijat. Kuitenkaan luonnoksessa ei mainita uskonnollisia yhteisöjä. Paikallisten viranomaisten tulisi olla tiiviimmin yhteyksissä yhteisöihin parantaen keskusteluyhteyksiä. Aito yhteistyö ja avoin kommunikaatio lisää osallisuutta ja luottamuksen tunnetta molemmin puolin. Luonnos myös toteaa toimenpiteiden yhteydessä, että ”yhteistyötä tehdään laajasti kansalaisyhteiskunnan kanssa toimeenpanon aikana”. Jokaisen toimenpiteen koordinoinnissa tulisi ottaa huomioon uskonnolliset yhteisöt mahdollisimman laajasti.
Uskonnolliset yhteisöt tarjoavat apua arkeen monille viranomaistahon lisäksi. He toimivat usein muun muassa tiedon välitttäjinä maahanmuuttaneille ja auttavat käytännön asioiden, kuten työnhaun kanssa.
Uskonnonvapaus on myös demokratian ja osallisuuden keskeinen arvo. Pienempien uskonnollisten yhteisöt toimivat pienin resurssein ja vapaaehtoisvoimin. Monet yhteisöt kokevat haasteita toimintansa ylläpitämisessä ja vaikeuksia on esimerkiksi liian pienten tai epäsopivien tilojen sekä turvallisuuden kanssa. Resurssien hukkuminen käytännön asioihin on pois yhteiskunnallisesti merkittävältä työltä yhteisön hyväksi.
USKOT-foorumi on huomauttanut (2023), että uskonnonvapauslaki vaatisi teknistä ajantasaistamista osallisuuden lisäämiseksi. Uskonnolliset yhdyskunnat ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin vastaaviin yhdistyksiin tilintarkastuslain ja toiminnantarkastuksen osalta. Uskonnonvapauslaki edellyttää uskonnollisissa yhdyskunnissa tilintarkastajan valitsemista ja niiltä puuttuu mahdollisuus valita toiminnantarkastaja.
Pienille uskonnollisille yhdyskunnille tämä lainsäädännöllinen ristiriita aiheuttaa kohtuuttomia kuluja. Nyt pienetkin rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat näyttävät olevan tilintarkastusvelvollisia muista vastaavista yhteisöistä poiketen. Uskonnolliset yhdyskunnat tulisi rinnastaa muihin vastaaviin yhdistyksiin tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen osalta.
Pienempien uskonnollisten yhdyskuntien kohtuuttomien kulujen vähentäminen edistäisi uskonnollisten yhteisöjen aktiivisia osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Kannanotto uskontovapauslain päivitykseen vuodelta 2023.
Uskontolukutaito on monikulttuuristuneessa yhteiskunnassamme tärkeä taito osana medialukutaitoa ja sen rinnalla. Uskontolukutaitoon kuuluu perustietämys eri katsomuksista ja niiden tavoista sekä kyky käydä kunnioittavaa dialogia. On tärkeää kehittää uskontolukutaitokasvatusta, jotta väärä tieto ei pääse leviämään. Dialogitaidot luovat yhteenkuuluvuutta, kun asioita ei pimitetä ja niistä puhutaan avoimesti, ja luottamus toisiin ja yhteiskuntaan kasvaa. Maahanmuuttaneille tulee tarjota tietoa uskonnonvapaudesta, etenkin jos he ovat kokeneet vainoa tai syrjintää uskontonsa takia. Opettajien perus-, ihmis- ja demokratiaosaaminen ja medialukutaito on tärkeä osa koulutusta tai täydennyskoulutusta. Myös opettajien uskontolukutaitoa on hyvin tärkeää kehittää, sillä se auttaa toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä ja ottamaan huomioon eri uskonnot. Nuoren kokemukset yhteenkuuluvuudesta määrittelevät hyvin paljon luottamusta ja osallisuutta yhteiskuntaan.
Periaatepäätösluonnoksen luku 3.4 keskittyy hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen vahvistamiseen. Uskonnoista puhutaan julkisesti yhä enemmän, mutta monella on vajavaiset tiedot jopa omasta uskontokunnastaan. Väärän tiedon ja ennakkoluulojen leviämisen estämiseksi on tärkeää pitää uskontoaiheita esillä ja uutisoida niistä monipuolisesti. Se, miten uskonnoista puhutaan julkisuudessa ja mediassa, vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin. Julkisissa viroissa olevien henkilöiden tulisi vahvistaa tietämystään eri katsomuksista ja edistää hyvää keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria. Dialogitaitoja on tärkeä alkaa opettamaan jo nuorille.
Luonnos korostaa muun muassa perusoikeuksien, sananvapauden ja kansalaisten osallistumisen olevan riippuvaisia toisistaan demokratian elementteinä. Perusoikeuksiin kuuluvan uskonnonvapauden puolesta on puhuttava myös jatkossa ja sen tarkasteleminen tulisi käsittää koskemaan yhä laajemmin myös vähemmistöuskontoja. Monet yhteiskuntamme rakenteet ovat muodostuneet valtauskonnon mukaisesti, ja on yhä olemassa raameja ja käytäntöjä, jotka rajoittavat vähemmistöuskontoihin kuuluvien uskonnonvapautta. Täten on kuultava ja osallistettava päätöksentekoon mahdollisimman laajasti eri vähemmistöuskontojen edustajia.
USKOT-foorumin kaltainen järjestö on ainutlaatuinen ja merkittävä toimija uskontojen yhteistyön kentällä. Foorumissa jäsenenä ja omistajina ovat suoraan uskonnolliset yhteisöt. Foorumi on muodostamassa pohjoismaista verkostoa uskontoyhteistyöstä vastaavien toimijoiden kanssa Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa. Pohjoismaista dialogisuuteen ja osallisuuteen perustuvaa uskontojen yhteistyön mallia on juuri nyt tärkeää tukea ja vahvistaa. Uskontojen vaikutus politiikkaan on suuri, sekä Euroopassa että muualla maailmassa.
