Opetushallituksen työryhmän koostama opas toimii tukena kouluille yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä kaikessa niiden toiminnassa. Opetushallitus pyysi USKOT-foorumilta lausuntoa oppaan luonnoksesta. Foorumi korostaa positiivisen uskonnonvapauden toteutumisen tärkeyttä kouluissa.
Opetushallitus on asettanut työryhmän, joka on valmistellut oppaan Sanoista tekoihin – opas toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun perusopetuksessa. Opas antaa esimerkkejä ja mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen ja toimiin sekä avaa koulun velvoitteita yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyössä. Opas on suunnattu erityisesti opetuksen järjestäjille, koulujen henkilökunnalle ja koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelua tekeville henkilöille.
USKOT-foorumi kiittää Opetushallitusta lausuntopyynnöstä ja oppaan luonnoksen valmistelutyöstä. Koulujen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö on olennaisen tärkeää. Uskonnot on otettu huomioon melko hyvin esimeriksi henkilökunnan välisten keskustelujen kysymyksissä. Foorumi kuitenkin painottaa positiivisen uskonnonvapauden tärkeyttä yhdenvertaisuuden todellisen toteutumisen kannalta.
Uskonto mainitaan opasluonnoksessa esimerkkinä lähinnä vain silloin, kun siteerataan lainsäädäntöä eli kun on pakko. Uskonto pyritään oppaassa ikään kuin häivyttämään siten, että yhdenvertaista kohtelua olisi vain, jos uskonto ei mitenkään näy tai kuulu. Tämä ei ole hyvä lähtökohta sille, että oppilaat oppisivat myöhemminkään elämässään kunnioittamaan eri uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia.
Osiossa ”Kysymykset, joihin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota” uskonto-osuudessa käsitellään lähinnä vain koulujen juhlia ja uskonnollisten elementtien osuutta niissä. Oppaan lähtökohtana juhlien kohdalla on se, että uskonto ei saa näkyä tai kuulua tilaisuuksissa. Tämän lisäksi on tärkeää huomioida myös oppilaiden mahdollisuutta harjoittaa uskontoaan. Mahdollisuus harjoittaa uskontoa myös kouluissa liittyy keskeisesti (tosiasiallisen) yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Kouluissa tulisikin pohtia, miten esimerkiksi mahdollistetaan rukoilu ja paastoaminen lapsille, jotka niin haluavat tehdä, samoin kuin muiden kuin kristittyjen tai uskonnottomien lasten mahdollisuus viettää oman uskontonsa pyhiä päiviä perheensä kanssa. Oppaassa ei ole mitään mainintaa siitä, että koulussa voi pukeutua häirityksi joutumatta uskonnollisen vakaumuksensa mukaisesti. Uskontoa ei myöskään mainita esimerkiksi häirinnän yhteydessä, vaikka todennäköisesti juuri uskonnollinen vakaumus on hyvin monessa tapauksessa oppilaaseen kohdistuvan häirinnän ja syrjinnän peruste. On tärkeää puuttua häirintään uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.
USKOT-foorumi kokee, että uskontoa ei siis oppaassa kohdella yhdenvertaisesti muiden lainsäädännössä mainittujen esimerkkien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että uskonnollisen vakaumuksen omaavien yhdenvertaisena kohteluna pidetään oppaassa ilmeisesti sitä, että uskonto ei saa näkyä.
Oppimateriaalin kohdalla on tärkeää pohtia myös, esitetäänkö uskonnot stereotyyppisten kuvastojen ja tilanteiden kautta. On tärkeää, että uskonnollisesti pukeutuvia ihmisiä on esillä myös muissa yhteyksissä, ei vain uskonnon oppituntien kuvastoissa. Opetusalan eettinen neuvottelukunta on tehnyt kannanoton 10.11.2024 Pukeutuminen koulussa. Sen mukaan oman identiteetin ja positiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta on tärkeää, että oppilailla on oikeus pukeutua oman uskontonsa tradition mukaisesti ja esimerkiksi käyttää uskonnollisia koruja ja huivia. Uuden Nuorisobarometrin mukaan nuoret itse ajattelevat, että opiskelijoiden pitää voida ilmaista omaa katsomustaan käyttämällä uskonnollisia symboleita esimerkiksi koruissa tai vaatteissa.
Osiossa “Osallistavan ja antirasistisen toimintakulttuurin luominen” on lueteltu mitä oppilaan ominaisuuksia tai tuen tarpeita osallistava toimintakulttuuri edellyttää ymmärrettävän. Osiossa ei mainita uskontoa lainkaan. Uskonto voi olla tärkeä osa myös lapsen tai nuoren identiteettiä ja on tärkeää, että he tulevat kohdatuiksi kokonaisvaltaisesti. Uskontojen ja niiden tapojen ymmärtäminen edellyttää uskontolukutaitoa ja avointa dialogia.
Perustuslain 6 §:n mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Oppaassa asetetaan uskonto selkeästi huonompaan asemaan kuin muut perustuslaissa mainitut perusteet.
USKOT-foorumin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Merilii Mykkänen, Eila Ratasvuori
Toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio
