Juhlat ja merkkipäivät noudattavat islamilaista kalenteria, joka seuraa kuunkiertoa. Islamilainen kalenteri alkaa vuodesta 622, jolloin profeetta Muhammad muutti Mekasta Medinaan (hijra, muutto). Kuuvuosi on 10–11 päivää lyhyempi kuin aurinkokalenteriin perustuva vuosi, ja joka 33. aurinkokalenterivuotta kohti saadaan yksi kuuvuosi lisää. Marraskuun 2011 lopussa islamilaisessa kalenterissa alkoi vuosi 1433. Islamilaisen hijri-vuoden kuukaudet, jotka ovat samalla kuuvuoden kuukaudet ja arabien käyttämät kuukaudet ovat: muharram, safar, rabi’ al awwal, rabi’ al thani, jumada al ula, jumada al thani, rajab, shaban, ramadan, shawwal, dhul qi’da ja dhul hijja. Kuukausien nimet sovittiin arabiheimojen kesken 460-luvulla eli noin 150 vuotta ennen Muhammadin profeetaksi tuloa. Vuorokausi alkaa islamilaisen käsityksen mukaan auringonlaskun myötä ja päättyy auringonlaskuun, toisin sanoen ensin vuorokaudessa on yö, sitten päivä.
Islamissa sana ’id tarkoittaa toistuvaa kokoontumisen päivää. Siten viikoittainen juhlapäivä on perjantai, jolloin muslimit ympäri maailman kokoontuvat perjantairukoukseen (salat al-jum’a) moskeijoihin tai muihin kokoontumispaikkoihin aina kun se vain on mahdollista. Perjantairukouksen aika on puolenpäivän jälkeen. Rukousta edeltää saarna (khutba), jonka pitää rukouksen johtaja, imaami.
Vuodessa juhlitaan kahta pääjuhlaa: ’id al adha (uhrijuhla) ja ’id al fitr (paastonpäättymisjuhla). Lisäksi islamilaisessa kalenterissa on muita tärkeitä merkkipäiviä.