USKOT-foorumi vastasi heinäkuussa 2021 valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön valtionavustuskäytäntöjen kehittämisehdotuksista. Valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on valmisteltu kahdeksan kehittämisehdotusta. Lisäksi esitetään monialaisen toimeenpanoryhmän perustamista niiden toteuttamiseksi. Ehdotukset järjestöjä koskevien valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on valmisteltu avoimesti ja yhteistyössä valtionavustusten hakijoiden ja myöntäjien kanssa.
USKOT-foorumin mielestä uusi toimintamalli helpottaa valtionavustustoimintaa olettaen, että järjestelmistä tehdään riittävän selkeät ja toimivat. Joidenkin ministeriöiden sähköisissä asiointipalveluissa ja niiden käytettävyydessä on ollut huomattavan usein ongelmia. Valtionapuviranomaisten ja järjestöjen välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen lisääminen on toivottua muutosta. Myös säännöllisille tapaamisille on hyvä antaa mahdollisuus.
Yleisavustusten kaksivuotisuus helpottaisi hakuprosessien työläyttä ja epävarmuutta sekä lisäisi jatkuvuutta. Kaksivuotisessa rahoituksessa on huolena kuitenkin, että mikäli rahoitusta ei saa tai se myönnetään arvioitua pienempänä, niin tarkoittaako se myös järjestölle ehdotonta kaksivuotista päätöstä. Valtionavustuksen myöntämisen ja koko prosessin nopeuttaminen on aiheellista. Suunnittelun kannalta olisi tärkeää, että rahoituksen haku ja päätös tulisivat jo toimintaa edeltävänä vuonna. Nykyisessä käytännössä päätös saattaa tulla vasta toimintavuoden kevätkaudella.
Foorumi pitää erityisen tärkeänä, että järjestöjen toiminnan ja vastuullisuuden arvioinnin perusteina käytettäisiin avointa ja hyvää hallintoa, yhteistyötä ja kumppanuutta sekä esimerkiksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Myös kestävä kehitys on tärkeä kriteeri. Näemme myös kehityksen tiimityön lisäämiseksi valtionavustusten käsittelyssä positiivisena. Tiimien kokoonpanoissa olisi hyvä ottaa huomioon moninaisuus. Suomi on moninainen, joten rakenteiden ja henkilöstön tulisi myös edustaa moninaisuutta.
USKOT-foorumi korostaakin, että kaikissa kohdissa olisi tärkeää ottaa huomioon järjestötoimintakentän moninaisuus ja joustavuus mahdollisuutena: toimintarakenteet ja -mallit saattavat olla orgaanisempia, spontaanimpia ja epämuodollisia perinteisen byrokraattisen mallin sijaan. Lisäksi eri toimijoiden rooli ja asema yhteiskunnassa voi olla erilainen. Yhtenäistämisen tulisi ottaa tämä huomioon sekä ylipäänsä toimijoiden toisistaan poikkeavat kontekstit muodon, tarkoituksen, toimialan ja haasteiden yms. mukaan, eikä sulkea pois esimerkiksi perinteisestä mallista poikkeavia tai jollakin tavoin uudenlaisia toimijoita.
Pitäisi myös osallistaa ryhmiä, jotka ovat aliedustettuja, ilman edustusta ja/tai intersektionaalisesti huonommassa asemassa. Tässä korostamme siis Suomen moninaisuuden huomioonottamista rahoituspäätöksissä. Valtionavustusten jaossa toimijoille voisi antaa enemmän vapautta päättää rahoituksen käyttötavoista yleisempien tavoitteiden alla.
