Yhdenvertaisuuslaki uudistuu 1.6.2023. Lakimuutoksen tarkoituksena on vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja valvomista työpaikoilla. Työnantajan tulee aktiivisesti edistää ja arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työhönotossa ja työpaikalla. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan tulee jatkossa sisällyttää myös yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset. Lisäksi jatkossa myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla on työsuojeluviranomaisen ohella toimivalta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämässä. USKOT-foorumi pitää hyvänä asiana yhdenvertaisuuslain uudistamista.
Työsyrjintää voi tapahtua työelämässä, työnhaussa, työhön otettaessa tai työsuhdetta päätettäessä. Eri syrjimisperusteet mainitaan yhdenvertaisuuslaissa. Syrjimistä voi tapahtua iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Työntekijän perusoikeuksiin kuuluu syrjintäkielto ja uskonnonvapaus. On kiellettyä rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa uskontoaan ilman hyväksyttävää perustetta. Työsyrjintää voi olla esimerkiksi se, ettei henkilöä kutsuta työhaastatteluun poikkeavan nimen perusteella, vähemmistöön kuuluvaa henkilöä kohdellaan epäasiallisesti ja syrjivästi ja työnhakijan tai työntekijän osaamista määrittävät pätevyyden sijaan ennakkoluulot. Vuoden 2021 aikana käsiteltiin 210 syrjintään liittyvää valvontapyyntöä. Havaittu syrjintä liittyi useimmiten terveydentilaan (n. 53 %), muuhun henkilöön liittyvään syyhyn (n. 35 %) tai alkuperään, kansallisuuteen tai kieleen (n. 21 %).
Vammaisuuteen, uskontoon, perhesuhteisiin tai seksuaalisuuteen suhtautumiseen liittyviä syrjintätapauksia tulee edelleen vain harvoin työsuojeluviranomaisen tietoon, ja näihin liittyviä tapauksia oli suhteellisen vähän arvioiduista tapauksista. Kuitenkin erityiseurobarometrin (2019) mukaan 12 prosenttia haastatelluista piti epämiellyttävä ajatuksena sitä, että kollega olisi muslimi ja 42 prosenttia ajatteli, että uskonnollisen vakaumuksen ilmaiseminen asettaisi työnhakijan huonompaan asemaan, kun yrittäjä haluaisi palkata työntekijän ja kahdella hakijalla olisi yhtäläiset taidot ja pätevyys.
Akavan Erityisalojen vuoden 2020 työelämätutkimukseen osallistuneista neljä prosenttia oli kokenut uskonnon, katsomuksen tai mielipiteen vuoksi syrjintää. Uskontoon perustuvaa työsyrjintää voi olla esimerkiksi se, että kielletään uskonnollinen pukeutuminen tai uskonnollisten symboleiden käyttö. Being Black in the EU -selvityksen mukaan perinteisiin tai uskonnollisiin vaatteisiin pukeutuvista vastaajista jopa 12 prosenttia on kokenut uskontoon perustuvaa työsyrjintää.
Suomen monimuotoistuessa myös uskonnollinen kenttä monimuotoistuu. Monimuotoistuminen edellyttää myös työyhteisöissä tarkastelua siitä, miten uskonnolliset oikeudet huomioidaan. Huomioimalla työyhteisön monimuotoisuutta edistetään yhdenvertaisuuden toteutumista. Monimuotoisuuden toteutumista tulisikin arvioida ja seurata tarkasti. Erityiseurobarometrin (2019) haastatelluista 23 prosenttia ajatteli, ettei monimuotoisuutta edistetä tarpeeksi työpaikoilla, kun kyseessä on uskonto tai vakaumus.
Rekrytointi on ensimmäinen askel monimuotoisuuden edistämiseen työyhteisössä. Huomioimalla työntekijöiden uskonto ja vakaumus organisaatio viestii työntekijöille, että työntekijöitä ja työyhteisön monimuotoisuutta kunnioitetaan ja arvostetaan. Kunnioitus ja arvostus lisää työhyvinvointia ja pitkällä tähtäimellä se auttaa tekemään parempia tuloksia.
Monimuotoisessa työyhteisössä huomioidaan ja tuetaan monenlaisia työntekijöitä. Käytännössä työyhteisön jäsenten uskontoa ja vakaumusta voidaan tukea ja huomioida siten että järjestetään tila, jossa voi hiljentyä tai harjoittaa uskontoa, eri ruokavaliot otetaan huomioon ja pohditaan mahdollisuuksia huomioida uskontoihin liittyviä tärkeitä juhlapäiviä esimerkiksi työjärjestelyissä.
Lähteet:
- Kanninen, Ohto, Virkola, Tuomo, Lilja, Eero & Rask, Shadia (2022). Tavoitteena syrjimätön työelämä: Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:20. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-362-3
- Laki yhdenvertaisuuslain muuttamisesta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221192
- Työterveyslaitos. Muita inklusiivisuutta edistäviä käytäntöjä. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa/muita-inklusiivisuutta-edistavia-kaytantoja
- Työturvallisuuskeskus (2022). Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyoyhteiso/monimuotoisuus-yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvo/
- Yhdenvertaisuus ja syrjintä työelämässä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu. https://syrjinta.fi/tyoelama.
- Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon valvonta työelämässä vuonna 2021 -raportti. https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/2642702/TSH_raportti_yhdenvertaisuuden_ja_syrjinnan_kiellon_valvonta_tyoelamassa_2021/
- Erityiseurobarometri 2019 Syrjintä Euroopan unionissa. Suomi https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2251
