//Ukrainalaisten auttaminen vilkastutti yhteisöjen vapaaehtoistoimintaa

Ukrainalaisten auttaminen vilkastutti yhteisöjen vapaaehtoistoimintaa

Venäjän aloittaessa täysimittaisen hyökkäyksensä 24. helmikuuta 2022 Ukrainasta pakeni miljoonia ihmisiä ulkomaille. Tilapäistä suojelua Suomesta vuoden 2023 marraskuussa oli saanut jo yli 60 000 ukrainalaista. Ukrainalaisten auttaminen herätti suomalaiset laajasti toimimaan ja erilaiset uskonnolliset yhteisötkin ovat tarjonneet runsaasti apua resurssiensa mukaan. USKOT-foorumin jäsenyhteisöt raportoivat yhteisöjensä koordinoimasta ja antamasta avusta. Kaikkien osalta tiedot eivät ole olleet saatavilla, joten avustusta ovat antaneet muutkin kuin tässä jutussa esiintyvät uskonnolliset yhteisöt. Ukrainalaisista noin 70 % on ortodoksikristittyjä, 11 % katolisia, 2 % protestantteja, 1,6 % muslimeja ja 14 % uskontoon kuulumattomia (ARDA). Laskutavat vaihtelevat erityisesti ortodoksien kohdalla ja eri tilastoissa määrä vaihtelee 60-80 % välillä. Muita uskontoja maassa on laskettu vain marginaalinen määrä.

Suomen ortodoksinen kirkko on yksiselitteisesti tuominnut Venäjän hyökkäyssodan, ja osoittanut solidaarisuuttaan ukrainalaisia kohtaan konkreettisin apukeinoin niin seurakunta-, hiippakunta- kuin keskushallintotasollakin. Kirkon liturgisessa elämässä tukea on osoitettu muun muassa Ukrainan Helsingin suurlähetystölle toimitetuissa ristisaatoissa ja jumalanpalveluksissa sekä piispallisissa kannanotoissa. Suomen ortodoksisella kirkolla on valmiuksia ja osaamista tukea kriisialueilta paenneita myös seurakuntaelämän ja pastoraalisen tuen puitteissa. Kirkolla on niin ikään keskeinen rooli ukrainalaisten kotiuttamisessa.

Suomen ortodoksisen kirkon hallinnon myöntämä tuki

Suomen ortodoksinen kirkko päätti vuonna 2022 ukrainankielisen papin palkkaamisesta vuodelle 2023. Palkkaamiseen varattiin 50 000 euroa. Papin sijoituspaikaksi tuli Helsinki, työkentän ollessa tarvittaessa koko Suomen. Kirkolliskokous päätti 2023 varata määrärahan vuosille 2024–2027 130 000 euron vuosittaisen määrärahan ukrainalaisten sotapakolaisten auttamisen hankkeeseen. Hankkeessa palkataan kielitaitoinen, Suomen ortodoksista kirkkoa ja suomalaista yhteiskuntaa tunteva tarvittavan kielitaidon omaava henkilö. Kirkollishallituksella on ollut käytössään vuosittainen 20 000–25 000 euron määräraha ukrainalaisten parissa tehtävän työn tukemiseksi hakemuksia vastaan. Useissa seurakunnissa on perustettu heti pakolaisten saapumisesta lähtien erilaisia toimintatapoja kielitaitoisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten avulla. Monen seurakunnan tilat ovat olleet käytössä päivittäiseen kohtaamiseen, ateriointiin ja yhteydenpitoon muiden pakolaisten kanssa sekä kotimaahan.

Ortodoksisten järjestöjen tuki

Suomen ortodoksisen kirkon kehitysyhteistyö- ja diakoniatyön järjestö Filantropia on toiminut sodan alusta alkaen yhtenä keskeisenä kriisiavun antajana sota-alueille. Järjestö aloitti kriisiapukeräyksen helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Marraskuun loppuun 2023 mennessä keräykseen oli lahjoitettu 175 000 euroa, josta 135 000 euroa vuoden 2022 aikana. Tukea on välitetty avustuspyyntöjen perusteella yli 165 000 euroa, josta 10 000 euroa Puolassa olevien pakolaisten auttamiseksi ja loput Kiovan, Donetskin, Sumyn ja Rivnen alueille Ukrainaan.

Filantropian työ ukrainalaisten kanssa laajenee kotimaassa vuoden 2024 alkupuolelta lähtien. Marraskuussa 2023 Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous päätti suunnata määrärahan ukrainalaisten sotapakolaisten kanssa tehtävään työhön kotimaassa ja valitsi pääkoordinaattoriksi Filantropian. Hankemuotoinen rahoitus kestää neljä vuotta ja on vuosittain 130 000 euroa.

Itä-Suomen yliopisto ja Ortodoksinen seminaari

Suomen ortodoksisen kirkon työntekijöitä yhteistyössä Joensuun ortodoksisen seminaarin kanssa kouluttava Itä-Suomen yliopiston teologian osasto on osaltaan tiivistänyt yhteistyötä ukrainalaisten kollegojen kanssa kotimaassaan ja pakolaisuudessa. Osasto on muun muassa tarjonnut työsuhteisen tutkijanpaikan Harkovan yliopiston väitöskirjatutkijalle ja fasilitoi hänen ja perheensä asettumisen Joensuuhun sekä on avustanut apurahojen hakemisessa. Osasto on solminut Erasmus-rahoitteisen vaihtosopimuksen Ukrainan katolisen yliopiston kanssa vuonna 2022, minkä kautta Joensuussa on käynyt kaksi opettajaa vaihdossa; sopimus jatkuu vuoteen 2025. Osastolla on käynnissä ainakin yksi tutkimushanke, joka rahoituksen saadessaan tulee kohdistumaan Ukrainan uskontojen kentälle projektiin osallistuvan kiovalaisen tutkijan ja aineistonkeruun kautta.

Seurakunnissa tapahtunut tuki, esimerkkinä Kuopio

Maalis- huhtikuussa 2022 Kuopion seudulle tuli nopeassa tahdissa paljon ukrainalaisia. Yhtenä syynä oli seudun tuttuus – moni oli työskennellyt kausityöntekijänä Kuopion seudulla kuluneiden vuosien aikana. Ensimmäiset pakolaiset tulivat ohi rajaviranomaisten mm suoraan Kuopion ja Mikkelin seudulle. Kuopiossa ei ollut vastaanottokeskusta, joten ortodoksinen seurakunta ruokki pakolaisia ensimmäisen kuukauden. Seurakunnat organisoivat ruoan ja vaatteiden jakelua, antoivat tulkkausapua sekä järjestivät majoituksia. Kuopion venäjänkielinen kanttori organisoi asioita monta kuukautta (ennen kuin vokki alkoi toimia). Kirkko myönsi varoja seurakunnille pakolaisten auttamiseen 25 000 euroa. Keväällä ja kesällä pakolaisille järjestettiin psykofyysistä apua muun muassa myöntämällä paikkoja kesäleireille ja viemällä heitä luostareihin. Kuopiossa oli apuna ryhmäterapiaa venäjän kielellä. Ukrainalaisille järjestettiin ompelukerhoja (omat tarpeet ja sukkien kutominen rintamalle). Kirkko ja järjestöt organisoivat materiaalia opetuskäyttöön.

Kuorotoiminta oli vilkasta. Kirkko kustansi ainakin yhdet hautajaiset Pohjanmaalla. Venäjänkieliset työntekijät ja vapaaehtoiset auttoivat arjen hallinnassa. Kirkko järjesti valtakunnallisen ukrainankielisen tulkin, jonka avulla sotapakolaiset saattoivat hoitaa arjen asioita. Ukrainalaisille osoitettiin oma pappi (vainajien muistopalveluksia, kasteita ja jumalanpalveluksia). Ukrainalaiset voivat osallistua seurakuntien kerhotoimintaan ja opintopiireihin. Vastaavia toimintatapoja on kaikissa Suomen ortodoksisen kirkon kymmenessä seurakunnassa riippuen alueella olevien ukrainalaisten sotapakolaisten määrästä.

Katolinen kirkko Suomessa on ottanut vastaan ukrainalaisia pakolaisia melko vähän, suurimman osan pakolaisista ollessa ortodokseja. Kaikki kirkkoon tulleet ja apua tai tukea pyytäneet on toki otettu vastaan ja autettu parhaan mukaan. Kirkon yhteydessä toimiva Suomen Caritas on kerännyt tukea ukrainalaisille yhteistyössä Caritas Europan kansallisten yksiköiden kanssa ja välittänyt tukea Ukrainassa toimiville Caritas-toimijoille.

Suomen Anglikaaninen kirkko on tehnyt yhteistyötä oman hiippakuntansa (Diocese in Europe) sekä hyväntekeväisyysjärjestö United Society Partners in the Gospel (USPG) kanssa. He lahjoittivat yhteensä 70 000 euroa Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:lle käytettäväksi Vallilan avustuskeskuksessa avustuskoordinaattorin palkkaamiseen. Tällä avustuksella on mahdollistettu ruoka- ja tarvikejakelun järjestämistä syksystä 2022 joulukuuhun 2023.

Lisäksi osana hiippakuntaa (Diocese in Europe) ja kokonaiskirkkoa (The Church of England) Suomen anglikaaninen kirkko on osana avustus- ja yhteistyöverkostoa, jossa hiippakunnan seurakunnat ovat vastanneet pakolaisten tarpeisiin eri maissa. Viimeksi helmikuussa 2024 Canterburyn arkkipiispa Justin Welby vieraili Ukrainassa.

Krishna-liike ISKCON Suomessa on auttanut ukrainalaisia Suomessa muun muassa majoittamalla, tarjoamalla heille ruokaa, opastamalla työ- ja opiskelupolulle sekä auttamalla ensimmäisten päivien viranomaisasiointien kanssa. Krishna-liikkeet ympäri Eurooppaa ovat auttaneet ukrainalaisia samalla tavalla.

Kaikki Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon toiminnot ukrainalaisten avustamiseksi on hoidettu vapaaehtoistyönä, koska kirkolla ei ole palkattua henkilöstöä. Auttaminen on aloitettu Ukrainasta, lähettämällä kirkon edustajille ukrainankielinen esite, jossa neuvottiin, keihin suomalaisiin kirkon jäseniin voisivat ottaa yhteyttä ne kirkon jäsenet, jotka haluaisivat tulla Suomeen hakemaan tilapäistä suojelua. Yhteyttä ottaneita ohjattiin pyrkimään Puolan puolelle perustettuun keskukseen, josta heidät kuljetettiin Krakovaan ja lennätettiin sieltä Helsinkiin. Kirkko toi Suomeen yhteensä 10 kirkon ukrainalaista jäsentä, jotka majoitettiin Turkuun ja Espooseen. Majoittuneille järjestettiin ruokaa, työnhakuapua ja suomen kielen opetusta sekä opastettiin asioiden hoitamisessa. Suurin osa tulleista löysivät töitä ja asunnon muualta parin kuukauden jälkeen. Heille oli järjestetty mahdollisuus osallistua oman uskontonsa tilaisuuksiin omalla kielellään, minkä he kokivat yhdeksi voimavarakseen.

Kirkon seurakunnat ovat auttaneet aktiivisesti myös muita Suomessa asuvia ukrainalaisia kuin kirkon jäseniä. Kirkon seurakunnat ovat järjestäneet muun muassa vaate- ja hygieniatarvikekeräyksiä paikkakunnillaan ja niiden läheisyydessä asuville ukrainalaisille. Lisäksi on järjestetty lounas- tai päivällistilaisuuksia, joihin on kutsuttu seurakuntien lähialueilla asuvia ukrainalaisia. Turun 2. seurakunta sekä Jyväskylän ja Oulun seurakunnat ovat olleet erityisen aktiivia tilaisuuksien järjestäjiä. Maaliskuussa 2022 kirkko keräsi jäsenten keskuudessa vaatteita ja hygieniatarvikkeita, jotka lajiteltiin ja toimitettiin kolmella pikkubussilla Etelä-Puolaan Ukrainan rajalle toimitettavaksi edelleen Ukrainan puolelle.

Evankelis-luterilainen kirkko kokosi Ukraina-avusta selvityksen kyselyn perusteella. Kyselyyn vastanneista 18 % oli muita kuin luterilaisia seurakuntia. Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsenkunnan piirissä esimerkiksi Helluntaikirkko on useiden eri kirkkokuntien, seurakuntien ja yhteistyökumppanien kanssa toimittanut humanitaarista apua Ukrainaan ja rahoittanut kuljetuksia.

Ylivoimaisesti suurin auttamistoimi kyselyyn vastanneiden kesken oli ukrainalaisten tukeminen Suomen paikallisseurakunnissa tavara-, ruoka- ja vaatelahjoituksin sekä asuntojen kalustamisessa. Lisäksi iso osa seurakunnista keräsi kolehteja tai suuntasi budjettivaroja lähetettäväksi Ukrainaan. Noin kolmasosa lähetti myös materiaalista apua. Lähetyssäätiö Patmos muun muassa on toimittanut humanitääristä apua Ukrainaan runsaan 500 000 € edestä.

Seurakunnan vapaa-ajan toiminnassa ukrainalaisten auttaminen huomioitiin esimerkiksi ukrainankielisten tapahtumien ja lapsille järjestettävien kerhojen ja leirien myötä. Seurakunnat pyrkivät vastaamaan ukrainalaisten pakolaisten hengelliseen tarpeisiin järjestämällä henkistä ja hengellistä tukea sekä tulkkausta ukrainaksi jumalanpalveluksissa. Kirkon tekemästä kyselystä selviää, että iso osa tulkkauksista tehtiin vapaaehtoistyönä. Vapaaehtoistoimintaan ja heidän kouluttamiseensa suunnattiin resursseja, sillä he olivat isossa osassa esimerkiksi lahjoitusten jakamisessa. Ukrainan kielellä myös painettiin materiaalia jaettavaksi. Seurakuntien yleisin yhteistyökumppani oli kaupungit tai kunnat ja vastaanottokeskukset, joiden kanssa pidettiin muun muassa infotilaisuuksia.

2024-03-12T13:24:58+02:00