Tänään 20.11.2024 vietetään kansainvälistä lasten päivää, jota kutsutaan Suomessa lapsen oikeuksien päiväksi. YK:n yleiskokous hyväksyi tuona päivänä lapsen oikeuksien julistuksen vuonna 1954. Yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30 vuotta myöhemmin, vuonna 1989. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991.
USKOT-foorumi julkaisi lausuman lapsen oikeuksien sopimuksen 20-juhlavuonna 2009. USKOT-foorumin osapuolet kantavat lapsista edelleen vuonna 2024 sopimuksen saman vastuun, joka on ilmaistu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa 35 vuotta sitten.
USKOT-foorumin julkilausuma LAPSEN OIKEUS PYHÄÄN
Uskontojen yhteistyö Suomessa -foorumin (USKOT-foorumin) osapuolet kantavat lapsista saman vastuun, joka on ilmaistu YK:n jäsenvaltioiden vuonna 1989 allekirjoittamassa lapsen oikeuksien sopimuksessa.
Aikuisten tehtävänä on taata lapselle paras mahdollinen elämä. Monimuotoisuus, globalisaatio ja muutos kuvaavat yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme. Huoli lapsesta, lapsen asemasta ja tulevaisuudesta korostuu.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus painottaa sosiaalista turvaa, moraalista ja eettistä kasvua, ohjausta, tukea ja lapsen oikeutta itseilmaisuun. Lapsuus on koko elämänkaaren perusta. Lapsella on oikeus tasapainoiseen lapsuuteen, eikä hänen tarvitse tulla joksikin ollakseen arvokas. Aikuisten on luotava elinympäristö, jossa lapsi tuntee, että hän on turvassa ja että hänestä välitetään ja häntä rakastetaan. Lapsella on oikeus ilmaista oma mielipiteensä. Häntä on myös kuunneltava ja kunnioitettava. Jokaiselle lapselle on taattava samanarvoiset mahdollisuudet yhteiskunnassa ja yhteisöissään. Perheen merkitys on keskeinen lapsen kehityksessä ja kasvatuksessa. Lasten huoltajia on rohkaistava kantamaan vanhemmuutensa.
Yhteiskunnan on tuettava perheitä niiden vaativassa tehtävässä. Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota lapselle hyvä kasvuympäristö, korkeatasoinen ja laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus sekä niiden pohjalle rakentuva yleissivistys. Jokaisella lapsella on oikeus iloiseen, huolettomaan ja onnelliseen lapsuuteen.
Lapsi kasvaa oman perheensä ja yhteisönsä uskonnolliseen tai katsomukselliseen perinteeseen. Hänellä on oikeus saada sen mukaista kasvatusta ja uskonnonopetusta. Lapsen oikeuteen saada laaja yleissivistys kuuluu myös tutustuminen muihin uskontoihin ja katsomuksiin. Suomessa se tarkoittaa myös oikeutta koulun uskonnonopetukseen. Lapsen oikeutta ajatuksen-, omantunnon-ja uskonnonvapauteen on kunnioitettava. Vanhempien ja huoltajien tehtävä on tukea ja ohjata lasta hänen oikeutensa käyttämisessä.
Lasta tulee suojella vaikutteilta, jotka ohjaavat etniseen, uskonnolliseen tai muuhun syrjintään. Kasvattajan tehtävänä on kasvaa itse ja kasvattaa lasta kansojen ja uskontojen välisen ystävyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden ja sisaruuden hengessä. Tavoitteena on tasapainoinen uskonnollinen ja kulttuurinen identiteetti, johon liittyy ymmärrys ja suvaitsevaisuus toisia kohtaan sekä moninaisuuden hyväksyminen. Yhteisessä maailmassamme sekä kasvavan että kasvattajan tarmo ja kyky on saatettava palvelemaan lähimmäisiä ja luomakuntaa. Yhteisen kasvun avulla kehitämme väkivallatonta maailmaa ja rakennamme siltoja yhteiskunnallisten ja kulttuuristen kuilujen ylitse. Moniuskontoisessa maailmassa yhteiskuntarauhan takaamiseksi haluamme kasvattaa lapsemme keskinäiseen vuoropuheluun ja toistensa kunnioittamiseen.
Edistämme lapsen oikeuksien toteutumista omissa yhteisöissämme.
USKOT-foorumin hallitus
isä Heikki Huttunen (Suomen Ekumeeninen Neuvosto)
Gölten Bedretdin (Suomen Islam-seurakunta)
Timo Koponen (Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko)
Yvonne Westerlund (Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto)
Laura Huovinen (Suomen evankelis-luterilainen kirkko)
Irma Rinne (Suomen Buddhalainen Unioni)
Gurmann Saini (Suomen Hindufoorumi)
Safa Hovinen (Suomen bahá’í-yhteisö)
Katri Kuusikallio (USKOT-foorumin toiminnanjohtaja)
