Miten torjua polarisaatiota ja edistää yhtenäisyyttä uskonnollisten yhteisöjen välillä? – Kansainväliset ja paikalliset uskonnolliset johtajat, uskontodialogitoimijat toimijat sekä akateemisen maailman edustajat kokoontuivat seminaariin The Global Convergence Challenge – Summit for Interfaith Unity and Peace Network Seminar for International and Interreligious Actors.
Seminaari järjestettiin 25.-26.9. Kirkkohallituksen Mikael-salissa. Seminaarin lisäksi kansainvälinen Religions for Peace sekä järjestön eurooppalainen haara ENIB järjestivät vuosittaisen hallituksen kokouksensa Religions for Peace Finlandin, eli USKOT-foorumin, emännöimänä. Yhteiseen seminaariin oli kutsuttu uskontodialogitoimijoita, yliopiston edustajia, uskontojohtajia, viranomaisia sekä eri uskontojen edustajia niin Suomesta kuin kansainvälisestikin. Seminaarissa käsiteltiin polarisaatiota, islamofobiaa, antisemitismiä, uskontojen välistä rauhanvälitystä sekä dialogia.
Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti Religions for Peace -järjestön puheenjohtaja Genti Kruja. Seminaarin avasivat USKOT-foorumin puheenjohtaja Pavlos Ylinen sekä toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio. Kuusikallio totesi puheessaan, että uskontoja kohtaan on syrjintää, mutta uskontojen mahdollisuudet rauhantyössä on myös tunnustettu laajasti. Foorumin hallituksen varapuheenjohtaja Laura Huovinen juonsi tilaisuuden.
Genti Kruja, joka valittiin vuoden 2025 alussa ENIB:n puheenjohtajaksi, käsitteli puheessaan Euroopan polarisoitumista sekä kansainvälistä uskontoyhteistyötä. Hän totesi, että maailmassa esiintyy tällä hetkellä paljon uskonnonvastaista ilmapiiriä, mutta yhteinen kokoontuminen seminaarissa on merkki yhtenäisyydestä. Uskonnot eivät ole osa ongelmaa, vaan osa ratkaisua. Kruja muistutti, että teemme rauhantyötä nuoremman sukupolven hyväksi. Nuorille tulee näyttää esimerkkiä yhteisistä ponnistuksista rauhan eteen. Puhe rohkaisi uskontojohtajia taistelemaan rasismia, muukalaisvihaa ja vihapuhetta vastaan.
Genti Krujan jälkeen kommenttipuheenvuorot pitivät tutkijatohtori Mercédesz Czimbalmos Polin-instituutista, Angeliki Ziaka Kirkkojen maailmanneuvostosta, Religions for Peace Europe -järjestön pääsihteeri Maria Leppäkari sekä Suomen Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev.
Czimbalmosin puheenvuoro keskittyi antisemitismin historiaan, sen ongelmiin sekä viime vuonna julkistetun antisemitismitutkimuksen tuloksiin, jossa kysyttiin Suomessa asuvilta juutalaisilta heidän kokemuksiaan antisemitismistä. Tutkimus ja Czimbalmosin esitys osoittivat, että antisemitismi on yleistynyt Suomessa.
Kirkkojen maailmanneuvoston edustaja Angeliki Ziaka painotti, että järjestö on sitoutunut rauhanrakentamiseen, mutta uskonnollisten organisaatioiden toiminta ei yksin riitä. Hän korosti kansalaisyhteiskunnan ja yliopistojen merkitystä sekä näiden tahojen yhteistyön tärkeyttä kestävän rauhan saavuttamiseksi. Ziaka nosti esiin myös sen, että naisten ja nuorten rooli rauhanrakentajina on pitkään jäänyt liian vähälle huomiolle, vaikka heidän panoksensa on keskeinen.
Myös Maria Leppäkari toi esille naisten tärkeän roolin, huomauttaen heidän poissaolostaan globaaleissa piireissä. Leppäkari myös korosti, että uskontodialogitoimijoiden on tärkeää olla taistelun etunenässä rauhan ja dialogin hyväksi.
Suomen Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev puhui lopuksi islamofobian ilmenemisestä Suomessa. Esityksessä myös nähtiin suosituksia islamofobian kitkemiseksi. Lisäksi hän korosti integraation merkitystä sekä nosti esille median roolin islamofobiaa kiihdyttävänä alustana. Suomen Islam-seurakunta on ensimmäinen islamilainen yhdistys Suomessa, ja se on perustettu vuonna 1925 Suomeen tulleiden tataarien kesken, joiden historiaa Belyaev myös valotti.
Seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin polarisaatiota ja uskontoperustaisen rasismin torjumista Suomessa. Paneelissa keskustelivat USKOT-foorumin hallituksen jäsenet Suomen Hindufoorumin toiminnanjohtaja Gurmann Saini ja evankelis-luterilaisen kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen sekä Diakonissalaitoksen radikalisaation ja ekstremismin erikoisasiantuntija Matti Cantell ja Helsingin yliopiston viestinnän professori Johanna Sumiala. Paneelikeskustelun moderoi Laura Huovinen.
Keskustelussa nousi esille, että polarisaation taustalla vaikuttavat monet tekijät, erityisesti uskontoihin ja identiteetteihin liittyen. Vallankäyttö ja poliittinen retoriikka voivat vahvistaa jakolinjoja, kun poliitikot hyödyntävät vastakkainasettelua omien tavoitteidensa edistämiseksi. Keskustelijat arvioivat, että Suomessa ihmiset eivät aina ole valmiita keskustelemaan vaikeista aiheista. Vuoropuhelun puute voi johtaa hiljalleen syvenevään polarisaatioon, mutta on tärkeää löytää keinoja vähentää vastakkainasettelua.
Uskontoperäisen rasismin torjuminen vaatii tietoista puuttumista normalisoituneeseen rasistiseen puheeseen. Keskustelijat nostivat esille, että tällaista puhetta voi tulla myös yhteiskunnan korkeilta tahoilta ja siten normalisoida syrjiviä asenteita. Keskustelu osoitti, että rasismin juuret ovat usein arjessa pinnan alla ja siksi sen tunnistaminen vaatii herkkyyttä. Luottamuksen ja yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välillä edellyttää konkreettisia toimia eri tasoilla. Pelko ja uhkakuvat voivat estää yhteisymmärryksen syntymistä, ja siksi poliittisilla päätöksillä on keskeinen rooli. Panelistit toivat esille, että Suomessa uskontoja saatetaan tarkastella maallistuneesta näkökulmasta, jolloin niiden merkitys ihmisten elämässä jää helposti ymmärtämättä. Tämäkin voi hankaloittaa vuoropuhelua ja yhteistä toimintaa.
