Kutsu rakentaa uskontodialogilla rauhaa
Rauha on nykypäivänä haastava sana – se voi tarkoittaa aselepoa, sisäistä tasapainoa, mielenrauhaa, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tai hengellistä yhteyttä. Rauhan ensisijainen vastakohta on sota. Muita rauhan vastakohtia kuvaavia sanoja ja tiloja ovat kriisi, levottomuus, kaaos ja epäjärjestys. Nämä ilmiöt ovat ajassamme nopeaan tahtiin lisääntyneet huomattavasti.
Modernin uutisoinnin ja globaalien kriisien keskellä rauha näyttäytyy usein poissaolevana, mutta juuri siksi sen merkitys korostuukin. Muutama vuosi sitten rauha liitettiin 1970- ja 80-lukujen rauhanmarsseihin, joiden ei ajateltu olevan enää ajankohtaisia. Nyt sodatkin ja niiden uhka ovat tulleet meitä lähelle. On tärkeää, että isot joukot tavallisia ihmisiä korottavat ääntään rauhan puolesta. Uskonnot eivät ole vain historian perintöä ja traditioita ja riittejä, vaan aktiivisia toimijoita, jotka etsivät rauhaa sekä sanoissa että teoissa. Rauhan rakentaminen vaatii paikallista ja globaalia yhteistyötä, mutta myös konfliktien juurisyiden käsittelyä.
Uskonnoilla on merkittävä rooli rauhantyössä. Uskonnoissa esiintyy lukuisia yhteisiä rauhaa rakentavia teemoja. Kirkot ja temppelit ovat yhteisöllisiä kokoontumispaikkoja, jotka edistävät yksilöllisen hyvinvoinnin lisäksi yhteisöllisyyttä, solidaarisuutta ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ihmisten välistä hyväntahtoisuutta. Uskontojen eettiset periaatteet kuten oikeudenmukaisuus, haavoittuvassa asemassa olevien puolustaminen, yhteyksien luominen ja jaettu ihmisyys ovat tärkeässä osassa rauhantyössä. Uskontojen välinen dialogi edistää keskinäistä ymmärrystä. Kaikki yhteys lähtee dialogista. Uskontodialogissa asetetaan rauhaa rakentavia tavoitteita, suunnataan toimintaa niitä kohti ja osapuolet antavat siihen tukea ja resursseja. Uskontojen sisällä ja kesken on ristiriitaisuuksia. Uskontoa käytetään aina väärin, jos sillä pyritään oikeuttamaan sotaa, väkivaltaa, vastakkainasettelua tai toisen ihmisarvon kyseenalaistamista.
Uskonnot auttavat näkemään aikojen ja asioiden syvempiä merkityksiä. Yhteisiä tässä ajassa tarvittavia ja uskontojen syvimpiä arvoja ovat: rauha, sovinto, toivo ja myötätunto. Tämän tason kun pitää aina mielessä, syntyy rauhan tekoja.
YK.N kansainvälisenä rauhanomaisen yhteiselon päivänä 16.5.2026
USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio
